Kuun sirppi.

Kirjoittanut Otto Manninen


Nyt tummaan salmeen
kuun sirppi kiiltää,
kuin viljaa halmeen
se aikois viiltää.
Niin hiotulta
se hiiluu, siirtyin,
kuin piirros tulta
yön seinään piirtyin.
Kuin vakaa enne;
jo vartoo vajat;
nyt viljojenne
on viskin-ajat.
On tili töistä,
on korjuu elon,
on suurin öistä
nyt toivon, pelon.
Nyt viljat, kaleet
se seuloo, jakaa
ja todet, valeet, –
on vaaka vakaa.
Nyt tummiin salmiin
kuvastaa hiljaa
yö sirpin valmiin,
mi vartoo viljaa.


Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.