Kuoleva (Forsman)
Kuoleva. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Yö pitkä on nyt loppumaisillaan:
- Ah! eikö koi jo nosta ruskojaan,
- Ja järven jäät jo välky kirkkaammin?
- Jo enkö kuullut teeren soivankin?
- Kun aamu-aurink’ kohta leimuaa
- Ja räystähiltä hangen sulattaa,
- Ja nään tän piskotellen nokkuvan
- Editse aukinaisen akkunan,
- Ja sirkka vaikenee, ja varpunen
- Katolla visertääpi riemuiten,
- Niin olkivuode mulle laittakaat
- Portaille, sinne sairas saattakaat;
- Ma tahdon nähdä, siellä leväten,
- Kuink’ armas luonto on ja riemuinen,
- Ihailla vielä merta, metsolaa,
- Ja keväimeen, miss’ elin, uinahtaa.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.