Kuoleva.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Yö pitkä on nyt loppumaisillaan:
Ah! eikö koi jo nosta ruskojaan,
Ja järven jäät jo välky kirkkaammin?
Jo enkö kuullut teeren soivankin?
Kun aamu-aurink’ kohta leimuaa
Ja räystähiltä hangen sulattaa,
Ja nään tän piskotellen nokkuvan
Editse aukinaisen akkunan,
Ja sirkka vaikenee, ja varpunen
Katolla visertääpi riemuiten,
Niin olkivuode mulle laittakaat
Portaille, sinne sairas saattakaat;
Ma tahdon nähdä, siellä leväten,
Kuink’ armas luonto on ja riemuinen,
Ihailla vielä merta, metsolaa,
Ja keväimeen, miss’ elin, uinahtaa.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.