Kun lehmus kukki ja laulut soit

Kun lehmus kukki ja laulut soit. Kirjoittanut Heinrich Heine

Kun lehmus kukki ja laulut soit,

Ja aurinko hymysi herttaisaan;

Niin kätesi kaulahan mulle loit,

Niin painoit mun rintaas uhkuavaan.

Kun lehdet putos ja korppikin huus,

Ja aurinko tervehti jurottain;

Niin lausui hyyteiset hyvästit suus,

Niin lyykähti lyykysi kohteliain.

Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.