Kukan kohtalo (Forsman)

Kukan kohtalo. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Näin ruusun, suvipäivän lapsosen,

Kukassa loistavan ens’ aikojaan,

Punaisna poski, umpuss’ uneillen

Viattomuudestaan ja rauhastaan.

”Oi kaunis kukka! silmäs auki luo!

Oivalla elon lahja suloisin!”

Näin lausui perho kultasiipi tuo,

Mi liehi silmikoista toisihin.

”On ahdas mökkis, köyhä, riemuton,

Siell’ ilotonna rintas sykkäilee;

Tääll’ liekkii päivä, riemun valta on,

Ja lempi suuteloineen vartoilee”.

Se virsi pikku-kukkaa liikutti,

Se liehijälle oitis suuta soi;

Ja perho suutel’, lausui: ”hyvästi”,

Ja muita ruusuloita kosioi.

Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.