Kirje Otawalle

Kirje Otawalle. Kirjoittanut M. Raakanen.

Kirje Otawalle.

Armas oma ”Otawaisemme" itse kyllä paraite tunnet kaikki keskuutemme, tiedät meidän asiamme, tilamme ja tarpeemme. Siis kyllä woinet päättää: syystäkö wai ilman syytä sonotaan: nyt eletään uusieu yritysten, yhdyskuntain ja puuhain aikaa. Tätä emme sano ainoastaan muissa kaukasemmissa maissa ja paikkakunnissa elettäwän, waan sitä olemme omassaki maassamme ololta hawainneet kansamme elannossa.

Yksi seura ja yhtiö ahkeroipi yhdellä, toinen toisella tamalla päästä tarkoitustensa perille. Mikä silmään pistäwästi hyödyttämällä, mikä taas kehnolla ja inhottamalla muodolla.

Olethan ”Otawaisemme" tullut tuntemaan tuon yhtyyskunnan joka on nykyaikona syntynyt Oulun kaupunnissa, jota nyt useammin paikoin kuulutaan kutsuman ”Silmänkääntäjä kunnaksi." Tämä nimi ”Silmänkääntäjä kunta" onni oikeen paikallaan, syystä että ne sällit ja oppipojat jotka kuulumat oleman sanotun kunnan jäseniä ja perustajia, kuuwat luulleen olewansa liian suomalaisia ja siten tulleensa wähän kunnioitetuksi kotimaassaan, nyt owat yhtyneet kunnaksi ja oikeen warjon tawon kiiwetä ulkomaalle ja sieltä takasin tulla muukalaisena, kuninkaallisena mestarina, että moipi elää heti herrana, warsin waiwattomana ja kättä työhön käyttämätä waikka ”tarpeettomalla kalliolla."

Mainitun Oulun ”Silmänkääntäjä kunnan" Sääntö kuuluu oleman: ”ettei oppi, tieto ja taito miestä herraksi tee, waan arwo-sanat, nimittäin Barkman Bergelund y. m. — jus—der— lin j.m.s. Alku ja wartaloina, arwo-sanoissa ei ole kysymystä niin suurin, oli mitä oli, kun waan päätteenä on joku jus, der, lin j.n.e. Täten woidaan yhdyskunnassa: Wekkuljus, Laiskander ja Juoppolalleliin j.m.s. pitää suuresti kunnioitettuina ja arwossa ilman ansiota.

Tämä yhdyskunta antanee muillenki maamme sälleille oppia ja esimerkkiä että rientäwät yhdyskuntaan kokoomaan kunniata warsin waiwatta ja arwoa ilman ansiota, sekä leipääki lisäksi, ettei tarwitse itsensä, kuten Jussi Oluwisen, mennä leiwän luokse s.o. ansatsemaan.

Nimistä ja arwosanoista puhuttuani muistuu mieleeni ja käypi kummakseni miten nimet meidän aikona omat saaneet niin erinäisen arwonsa, että niistä on pidetty puheita sekä niitä käännetty ja wäännetty jos johonni suuntaan. Ehkä sanalasku sanoo: ”ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä."

Herra T. Tuiretuinen S:ttaren 9 n:rossa näkyi nurkuman että kirkkoherra U. Gygnaeus on tehnyt ehdotuksen Suomen kansan koululle, waan ei ”rahwaan koululle. Jos herra Gygnaeus olisi tehnyt ehdotukset ”rahwaan" koululle niin kun T. T— nen tahtoo, niin warmaan olisi erweluttanut: ”Hallitus mahtaa korottaa kaikki järettömät entisestä luokasta kentiesi järillisten sialle ja tehdä niistä oppineita ja taitawia, koska niin paljon waroja ja kustannuksia panee niiden opetuksen eteen." Nimellä ”rahwas" on suurin osa Suomen kansasta oppinut merkitsemään nauta eläimiä. Tästä saattasi sanoa: ”Suomalaiset, owat niin tyhmiä ja ymmärtämättömiä että määrin käyttämät oman nimityssanansa. Paitsi tiedemiehet tietäwät sitä käyttää paikallaan, nim, talonp. kansaa tarkoltaessaan." Mutta tämä puolustus ei näytä paljon sitä todistawan, koska Ganander kirjassaan: ”Eläinten Tautikirja" näkyy usein käyttäneen sanaa ”rahwas" täysi kaswuista nauta-karjaa tarkottaessaan Tästä on nähtäwä että sanan ”rahwas" merkintö on tiedemiehillenki sama joka Suomalaisillenki tunnettu jotka waan ei muuten tahtoisi Suomen kansaa arwata niin alaiseen kuin järettömäin luokkaan.

Yksi osa Suomenkansasta tarkottaa sanalla ”rahwas" toisen omaisuuden ryöwääjätä ja itse ryowäämistä.

Näin kaunis suula ja luottamus lewenisi kansaan tästä oppilasta, ristittyä se ”rahwaan kouluksi."

Esitysten tutkiakunta, johon ei ole suotu siaa ”rahwas" eli suoraan sanoen nauta kansalle, joina meitä warmaan tällä rahwas nimellä ristittäissä pidettäneen, ristinee koulun rahwaskouluksi, syystä ettei se tulisi ihmisten (herrain) koulun kunnialla ja arwolla sekoitetuksi. Tähän woin heille antaa hywän neuwon. Koska sanalla kansa tulisi tuo nautakansa kokonaan ylennetyksi herrain luokkaan niin sopisihan koulu ristiä ”herrattomain koulu." Muut koulut taas tunnettasi nimellä: herrain koulu. :Ei ollut aikeeni T. T— sen kanssa kamppailla sanotun koulun ristimisestä, waan näyttää mitä koulun nauttiat siitä miettii, kuitenni kirjeeni wenyi pitkäksi, siis lopetan koko juttuui.

Tuo kyllä lienee kaikkka kansalaisiamme kummastuttanut miten ”Maamies" (Paturi) taas on jatkanut sotaansa herra Y. K:ta wastaan ”Laillisesta waimashoidosta."^[1] Maamies on seisowinaan lujassa linnassaan josta ampuu nuoliaan herra Y. K. wastaan jonka hän katsoo seisowan "hohtawassa lasilinnassa" josta luulee hänen pian kumoowansa. Mutta Maamiehen nuolet tätä lasilinnaa wasten ammuttuna näkyy lentämän takasi Maamiehen omaa linnaa murtamaan.

Maamies sanoo: "minä katson Suomen kansaa tyhmänä ja opinkautta malistettamana." Maamies kyllä on näkewinään tarwittawan opettaa Suomen kansaa. Mutta samassa uneuttaa "opin kautta walistamisen ja kääntyy waiwashoidon turwissa Suomen kansan jokapäiwäsen leiwän hankkimiseen. Jos kaikki ne warat jotka wuosittain kootaan köyhäin rawinnoksi pantasiin niiden opin kautta walistamiseksi," ja köyhät ilman lailliseta welwollisuudeta työllään ansaita leipänsä, niin mannaan Maamies näkisi mihin määrään tuo wahinkojen toiwo työn ansiosta ja tunnoton palkan himo Suomen kansasta" olisi kadonnut ja tuo inhottawa luottamus köyhäin hoitoon ja "ruunun" apuun häwitetty.

Tuo "Suomalaisten Keisarissa käynti" on merkillisimmiä nykyajan pyrinnöistä. Uteliaalla mielellä Suomen kansa odottaa tietoja tästä käynnistä. Jos Arm. Keisarimme Aleksander II myöntää näitä pyyntöjä, niin on hän tässäkin piirtäwä nimensä kansain historiaan. Erittäin sywälle Suomen kansan sydämmiin, josta loppumaton kiitos on hänelle wuotawa. Tähän lopetan kirjeeni, armas Otawainen, ollen aina uskollinen ystäwäsi ja nöyrä palweliasi

Matti Raakanen.

1. Katso Mehiläisen n:o 12 wuonna 1860.

Katso myös

• Kustaa Paturi; Laillisesta Vaivais-hoidosta, Laillisesta Suojeluksesta ja Tilain osittamisesta (Mehiläinen n:o 7 heinäkuussa 1860 ja n:o 12 joulukuussa 1860)

Lähde: Otawa. Lisälehti N:o 24, 22.6.1861