Ken?
Ken? Kirjoittanut Otto Manninen |
- On maassa hetki Hellaan.
- Maass’ onko henki Hellaan,
- edestä kaiken kalleimman
- kun maassa kamppaellaan?
- Kun vainonuolet taajat
- pimittää ilmat laajat,
- ken vastaa: sitä vilppaammin
- sivaltaa siimeen saajat?
- Tuhannet eestä, takaa
- kun tulvii, kellä vakaa
- on ryhti mieheen viimeiseen,
- kuin vuori tulvan jakaa?
- Siin’ onko kirkkaat kalvat
- ja jäykät jänner-salvat,
- vai kaartavaksi kansan, maan
- myy osto-oppaat halvat?
- Myy Efialteen eljet
- Thermopylaiset teljet,
- kun kuuliaisna synnyinmaan
- laeille kaatuu veljet!
- On joka lämmin povi
- maan portti, puolto-ovi,
- jost’ ylivoima yksikään
- ei suostumatta sovi.
- On sola soukin, ahtain,
- miss’ yksi, miesnä mahtain,
- mont’ uhmaa, jotka ruoskitaan
- päin solaa sulloin, ahtain.
- On puoltaa portti kaita,
- kun lie Leonidaita,
- kun siintää heillä sielussaan
- vapaitten miesten maita.
- Solassa siinä seistä
- päin nuolta, miekkaa, peistä,
- solassa kuumain lähteiden
- ken vanno ei, ken meistä?
Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.