Kaukaisimmalle

Kaukaisimmalle Kirjoittanut Otto Manninen

Vapaammin kussa tuulet tuulee

ja avarammin aallot lyö,

varemmin kevät kutsun kuulee,

sen ikuisemp’ on ihmetyö,

kuss’ eivät vaani valjut hallat,

kun kuu on unten, kukkien,

kuss’ yhtyy kaikki kevään vallat,

Te sieluks sinne liiton sen.

Te keijuks sinne kevään säähän,

mi niin ei kaunis olla voi

kuin houre rannan, jäävän jäähän,

keväästä, jonk’ ei koita koi.

Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.