Jumalan pyhästä laista
| Jumalan pyhästä laista Kirjoittanut Johan Frosterus |
- Tuli tuuli tunturilta,
- Edomin etelämaalta,
- Paksu pilvi Paranista,
- Josta tuli tuiskuaapi,
- Tulen liekit leimahtaapi,
- Jyrinät ylen jyreät,
- Pelättävät paukaukset.
- Oli tuska tullessakin,
- Kova kipu kallioilla,
- Vuoret aaltoina ajeli,
- Paukkui vuorten patsahatkin,
- Sinai syttyypi tulesta,
- Horeb horjuupi kovasti.
- Onpi Luoja liikkehellä,
- Luojan voima vallassansa
- Ihmisille ilmestyypi.
- Hänen vaununsa vakava
- Kulki pilven kukkuloita
- Rakehitten rattahilla.
- Taivas selkeä sakosi
- Mustan pilven peittehestä,
- Tiukkui taivahat sadetta,
- Vesi vuoti viljavasti.
- Liikkui luodut luonnossansa,
- Liikkui Luojan liikuttaissa,
- Kaikkivaltiaan käsissä.
- Nämät oli nähtävissä,
- Mutta eipä siedä silmä
- Nähdä näkymättömiä,
- Kukapa saattaapi sanoa,
- Jot’ei ole ennen nähnyt
- Eikä kuullut korvillansa?
- Kuka saattaapi sanoa,
- Aivoillansa arvaella,
- Mitä enkelein esissä,
- Mitä taivaassa tapahtui,
- Henkein suuressa hovissa,
- Kaunihissa kartanossa?
- Pyhän Herran palveliat,
- Seebaotin sotajoukot,
- Suuret sankarit sodassa,
- Kirkkaudessa koreat,
- Seisoi tuhannen tuhansin,
- Joukoissansa juontehessa,
- Tekemässä taitavasti
- Palvelustansa pyhästi.
- Helisi heleä torvi,
- Pauhasi pasuunan ääni,
- Kaikui korvissa kovasti,
- Pelko pyörrytti parahat,
- Rohke’immat raukesivat.
- Ylimmäisen ystäväkin,
- Jalo tuttava Jumalan,
- Mooses miehistä valittu
- Tunnustaapi tuskissansa:
- »Minä vapisen, värisen,
- Polvet puuttuvat minulta».
- Kaikki kansa katsellessa,
- Katsellessa, kuullellessa,
- Pyysi pelvosta paeta
- Kuolemata kauheata.
- Minne poloinen pakenet
- Kaikkivaltiaan kädestä?
- Eipä turvaa tuonta vasten,
- Sinaissa suojelusta
- Vastoin la’in vaatimusta,
- La’in kanteita kovia.
- Istui Herra istuimelle,
- Kiivas Kunnian Kuningas
- Lakiansa latomahan,
- Sulki lavean lakinsa
- Käskysanaan kymmenehen.
- Puhui selkeät sanansa,
- Lujat juuri lupaukset,
- Hedelmät hyville töille;
- Kovan koston uhkaukset
- Peloksi pahoille töille.
- Nämät vaativat vakaasti
- Taidon, tahdon, taipumusten,
- Ajatusten, aikomusten,
- Kielen, käytösten, tekojen
- Viatonta, virheetöntä
- Puhtautta puuttumatta.
- Mitäs vielä vilpistelet,
- Juonissasi juonittelet?
- Onko vilpissä varoa,
- Valellessa varjelusta?
- Tunnusta tapasi tuimat,
- Paljasta paha sisusi.
- Sydämmes on syvä hauta
- Täynnä häijyjä haluja,
- Kauheata kankeutta,
- Ylevätä ylpeyttä,
- Iloittelet ilkeöille,
- Tavoille tavattomille,
- Vastoin Luojasi lakia.
- Onkos Herra herjennynnä,
- Vaijennut vakaa Jumala,
- Laskenut lujan lakinsa
- Meidän mielivaltaisamme?
- Etkös tiedä täydellensä
- Tulevas tilin tekohon?
- Tulet totta tuonen tullen,
- Tulet vastoin tahtoasi,
- Tulet käskyllä kovalla,
- Koska torvi taivahalta
- Kutsuu kuollehet kokohon,
- Herättääpi haudoistansa,
- Tuopi tuomion etehen;
- Koska meret mullistuvat,
- Tuli tuima kaikki syöpi,
- Voimat vahvat taivahankin
- Värisevät, vapisevat.
- Voivotukset vallan saavat,
- Parku suusta pakahtuupi;
- Soisit, vuoret vääntyisivät
- Poloiselle peitteheksi;
- Mutt’ ei pääsekkään paolle
- Kovan kostajan käsistä.
- Ei ole turvaa tuonta vasten,
- Sinaissa suojelusta
- Vastoin la’in vaatimusta,
- La’in kanteita kovia!
- Työsi kaikki kaunihimmat
- Ovat kaikki kelvottomat,
- Niinkuin huonon hämähäkin
- Verkko sulle vaatteheksi.
- Nyt on vielä armon aika!
- Matkaa toiselle mäelle,
- Pyri, käänny Golgatalle;
- Siell’ ei ole tulen tuisku,
- Eikä jylkeä jyrinä.
- Siellä rauha raketahan,
- Siellä armo annetahan,
- Jesus joutuu turvaksesi,
- Päästää pauloista pahoista,
- Kuolon kauhean kidasta.
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.
Katso myös muokkaa
- Jumalan Pyhästä Laista (Turun Viikko-Sanomissa 1820 ilmestynyt pitkä versio)