Joutsen.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Kesäisen illan kullasta
     Tuo joutsen tultuaan,
Joen lahelle laskihen,
     Ja loihen laulamaan.
Suloa Suomen lauloi hän,
     Kesiä Pohjolan,
Kuin halkiöisin aurinko
     Valaisee maailman.
Kuin varjopuien suojassa
     On hetket herttaiset,
Ja aallot uia’ armahat,
Ja rannat rauhaiset.
Ja kuin suloista siellä on
     Syleillä kultoa,
Ja kuinka vilppi, viekkaus,
     Siell’ uppo outoja.
Näin souti salmi salmelle
     Se joutsen joikuen,
Ja kultansa kohattua
     Syleili lausuen:
”Vähänpä tuosta, kuinka jo
     Ikäni määrän sain –
Olen uinut Pohjan aalloilla,
     Syleillyt kultoain”.


Lähde: Suomi: tidskrift i fosterländska ämnen 1845. Femte årgången. Finska Litteratur-Sällskapets förlag, Helsinki