Joutsen (Juva)

Joutsen Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Tuo joutsen ruskost’ ilmojen

jo vaipui pintaan veen

ja tyynnä souti, laulellen

siin’ iltaan suviseen.

Suloa Suomen laulu soi,

sen ilmain ilontaa,

kuink’ unens’ siellä päivän koi

yökaudet unhottaa.

Kuin koivut, lepät tuuheat

luo syvät siimehet,

kuin kullass’ säihkyy lahdelmat

ja veet on vilpoiset.

Kuink’ armasta on, ihanaa

siell’ luona lemmikin,

kuink’ uskolliset kaihoaa

taas sinne takaisin.

Soi kautta salmein sävel tuo,

sen laulu korutoin,

ja saapuin puolisonsa luo,

se hiljaa joikui noin:

»Vaikk’ ei käy elonunelmas

taa vuosisatojen,

sa Suomess’ olit onnekas,

sait laulaa kevääss’ sen.

Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.