Joutsen

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Jo luota ruskopilvisten
Tuil joutsen rauhaisna,
Ja laski virran rannallen
Ja lauloi illalla.
Hän Pohjan lauloi hempeä,
Kuin siellä kangastaa,
Kuin aurinkoinen yösellä
Ei malta uinahtaa.
Kuin siimes koivun suojassa
On tumma, mieluinen;
Kuin lahdet kullanhohtoisna
Ja aalto vilpoinen.
Kuin ihanaa on, lempimään
Kun pääsee Pohjolaan;
Kuin vakuus sielt’ on syntyään
Ja sinne pyrkii vaan.
Niin kuului aalto aallolta
Sen ääni kaikuvan;
Ja kohta kullan rinnalla
Hän näytti joikuvan:
Mi siitä, vaikk’et viipyä
Saa tuhatkausia;
Oot Pohjan veellä lemminnä
Ja siellä laulanna.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.