Joulurauhan julitus 1600-luvulta
Joulurauhan julistus 1600-luvulta |
Lähteenä olevassa artikkelissa Martti Rapola arvelee kuulutuksen olevan ainakin osaksi Kaarle XI:n ajalta n. 1680–90-luvulta.
Lähteen teksti on jäljennetty eräästä Porin maistraatin arkistossa säilyneestä käsikirjoitusniteestä. Alaviitteet ja hakasulkeisiin merkityt selitykset ovat lähteenä käytetystä artikkelista. |
[s. 105]
Sen Suriwaldian Corckiast Sucuisen Förstin ia herran, Carlen, Ruotzin, Göthein ia Wändein Cuningan ia Perindöförstin, Suri Ruhtinan Suomessa, hertua Skånijn, Estin maala, Wiroihin, Carelin, Brehmin, Werdin, Stetin-Pomerin, Cassubin ia Wändin, Rügenin Ruhtinan, Jngerin maan ia Wissmarin herran, nijn miös Pfaltz Grefwin Reihnin Beijerisä, Gülichin, Clewin ia Bergin hertuan puolesta, anda hanen armos Surisukuinen herra Manherra seka Borgmestari ia Radi täsä Caupungisa tämän cansa t[ieta]. Ensin Culutta joulu juhlan ia Joulu Juhlan Rauhan, sillä tawalla että jokainen erinomaisest ajattele ia tutki Jumalan armolista laupiutta ia hyfwä tahto meille osotettua, sijnä, etta hän hänen ainoan Poickans meile lunastuxexi lahjottanut ia andanut on, jonga corckia juhla ia jalkimuisto me caickella jumalisudhella nyt tänä lahestywäissnä Joulun corckiana Juhlana, sille caickein surimalla cunnialla käytämän ia pitämän pitä, ensin ia ennen caickia wiriäst edzimän Jumalan huonetta, sijna Jumalan Pyhä ia autuax tekewäistä Sana, sijtä armolisesta lunastuxen työstä ymmärtämän, sitä meiden sydämesem tutkiman, ia sitä ei millen muoto takaperin jättamän.
2. Sijnä tykönä ia toisexi kieldän caiki mymiset ia caupantegot, wijnan, oluen ia muitten wäkewäin juomain, silloin cuin Jumalan Pyhä Sana edespannan ia sarnatan, mymästä nijn miös ylen syömys ia juopumus, iosta sijwotoin elämäkerta alcunsa saa, julmain walain ia Jumalan pyhän Nijmen rickomisen cansa, Sen tähden myös tämän cansa kieltän caicki kellari palweliat ia krouarit sillä wallillä 40 markan hopia rahan Sakolla, ychtän siemettä, sitte cuin kello echtosti Seitzemän lyönyt on, ulos laskemasta ia mymästä, tätä jokainen Perhen Isändä tule mielens johdata, ia hänen huonens wäelle ia siselolewaisille wierahille wireydellä edespanna, ia caicki asiat nijn laita, että Jumala ensist ia ennen caickia mahdolisest tulis ylistetyxi ia meildä caickilda cunnioitetuxi.
3. Ja nijn cuin täsä Caupungisa yxi suuri ia laitetapa tapa ia wika ylösstullut on, nijtten cansa, jotka juoksewat ymbärins Caupungisa, hutawat ia riekuwat, nijn cuin he, Perkelen muotoon Jhmisen muodon muuttanet olisit, jonga cauta Jumala ia monda Jumalista Jhmistä tule wihoitettuxi; Nijn että sencaltainen nijn hyfwin nytt tällä Corckialle Juhlalle, nijn cuin joka aicka pitä estettämän, olcon sis iocaldzelle ia idzecullengin asuwaiselle tämän cansa käsketty, että he tarkasti cadzowat, keitä he heidän huoneseens sisälle otta, holhowat ia maja suo, nijn laitain, ettei Isändä holho wierasta iohongun pahuuten, cukaikänäns lyötän [!] tätä wastan jollakin tawalla rickowan se sama pitä Lain jälken caicken surimast rangaistaman.
4. Ei mennä neljenexi keetän [?], myös ohidze.[1]caikein suurimalla wireydella jokaista ia idzecutakin olla käsketyn, neuwotun ia muistetun, että he wiriän ia tarkan cadzomuxen pitäwät walkian cansa, erinomaisest olkein tähden joca ennen tätä tapa on ollut sisälle tuoda ja hajotta, ettei yxikän rohkene, olkia huonesans pitä, 40 mk. hopia rahan sakolla[2]sen pääle, ettei jocu wahingo sen cautta tapahduis ia ettei nijn see wiatoin cuin wicapäkin ia warinpitämätöin kärsis jotacuta wahingo.
5. Wijmein ia paatöxexi tahdom eij mutoin olla toiwotun, wan se ioka oickia Christitty on eli olla tahto, paremin täsä idzens tutki, cuin hän taitan waroitetta ia neuvotta, cuitengin ettei jocu sencaldaisesta hywästä neuwosta tahdo wari otta, wan sen wastahacoisudella hyljä, ylidzekäy ia sulasta pahudesta idzens tätä wastan pitä, hänen pitä ilman muodoncatzomust taydelisest rangaistaman ia lain jälken kärsimän ia sakoitettaman. Tämän cansa iocaitzelle ia idze cullengin, hyfwä, terwelistä ia onnelista Joulun Juhla caickesa rauhasa ia sowinos caikein rackahimast toiwotettu.
Lähde: Martti Rapola: Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta. Turun historiallinen arkisto, 1924, nro 1, s. 104–116. Turun historiallinen yhdistys.