Jos säteen ma tavottaisin

3. Jos säteen mä tavottaisin. Kun vienoinna aamu hohti Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna

Jos säteen mä tavottaisin

Kesäpilvien ruskosta vaan,

Jos ainoan noista ma saisin,

Joit’ tuhlas se turhempaan.

Sen niitehen kiintäisin hienoon

Värikimmelten hehkeäin

Jo sadun, mi haastais vienoon,

Sua kaikesta lepyttäin.

Ja syämessäs viivähdellä

Sen antaisit empien,

Niin ihmeen viehkeä, hellä

Ois tenhosa satu sen.

Mut rintaas väikettä varmaan

Se riemujen mailta lois,

Läpi arkion usvan harmaan

Tosiluontees se ilmi tois.

Niin hymyisit silmät veessä

Ja virkkisit uinunees

Tätä samaa, min viehäkkeessä

Mun on mieleni herkkä ja sees.

Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.