Jos mikä lie! (1918)

Jos mikä lie! Kirjoittanut Robert Burns

Kertaussanat ja sävelmä ovat peräisin vanhasta skottilaisesta laulusta. Tämän jyhkeän miehekkään, itsetietoisen ja kansanvaltaisen runoelman Burns kirjoitti v. 1795. Jos Burnsin koko runollinen tuotanto häviäisi, niin että siitä säilyisivät vain runot ”Hyvästi, Ylämaa!”, ”Meerille taivaassa” ja ”Jos mikä lie”, niin nämä yksistään riittäisivät tekemään Burnsin suureksi lyyrikoksi.

Ken rehti-miesnä köyhyyttään

on häpeissään ja mitä lie,

se raukka jääköön nöyrtymään!

Ei, pystyyn pää, jos mikä lie!

Jos mikä lie ja mikä lie,

lie halpa työs, tai mitä lie!

Vain kullan leima sääty on,

mies kultaa on, jos mikä lie.

Viis siitä, syökö kontistaan,

on sarkainen, vai mikä lie!

On houkka houkka loistossaan,

mut mies on mies, jos miten lie!

Jos mikä lie ja mikä lie,

jos kiilloton ja mikä lie,

niin suora mies, vaikk’ köyhäkin

on kuningas, jos mikä lie.

Kas pöyhkää, röyhkää nulikkaa,

– ties, Loordiko, vai mikä lie! –

jos sadatkin tuo pelkoon saa,

hän nahjus on, jos mikä lie.

Jos mikä lie ja mikä lie,

jos helyt, tähdet mitä lie,

mies itsenäinen näkee nuo

ja naurahtaa, jos mikä lie.

Kuningas viittaa: valmis on

parooni, kreivi, – mikä lie! –

mut kunnonmiehen tekohon

ei pysty hän, jos mikä lie.

Jos mikä lie ja mikä lie,

jos nimein sointu mikä lie,

niin kykys, tarmos tunto tyyn’

on ylempää, jos mikä lie.

Niin käyvän, oi, sa ihannoi,

– ja käykin niin, jos mikä lie, –

ett’ tunnontyös ja kuntos myös

vie valtaan sun, jos mikä lie.

Jos mikä lie ja mikä lie,

viel’ aika saa, jos mikä lie,

kun mies ja mies ne kautta maan

on veljiä, jos mikä lie!

Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.