Jos mikä lie! (1916)

Jos mikä lie! Kirjoittanut Robert Burns

Ken rehti-miesnä köyhyyttään

on häpeissään ja mitä lie,

se raukka, jääköön nöyrtymään!

Ei, pystyyn pää, jos mikä lie!

Jos mikä lie ja mikä lie,

lie halpa työs, tai mitä lie!

Vain kullan leima sääty on,

mies kultaa on, jos mikä lie.

Viis siitä, syökö kontistaan,

on sarkainen, vai mikä lie!

On houkka houkka loistossaan,

mut mies on mies, jos miten lie!

Jos mikä lie ja mikä lie,

jos kiilloton ja mikä lie,

niin suora mies, vaikk’ köyhäkin,

on kuningas, jos mikä lie.

Kas pöyhkää, röyhkää nulikkaa,

– ties, loordiko, vai mikä lie! –

jos sadatkin tuo pelkoon saa,

hän nahjus on, jos mikä lie.

Jos mikä lie ja mikä lie,

jos helyt, tähdet mitä lie,

mies itsenäinen näkee nuo

ja naurahtaa, jos mikä lie.

Kuningas viittaa: valmis on

parooni, kreivi, – mikä lie! –

mut kunnonmiehen tekohon

ei pysty hän, jos mikä lie.

Jos mikä lie ja mikä lie,

Jos nimein sointu mikä lie,

niin kykys, tarmos tunto tyyn’

on ylempää, jos mikä lie.

Niin käyvän, oi, sa ihannoi,

– ja käykin niin, jos mikä lie, –

ett’ tunnontyös ja kuntos myös

vie valtaan sun, jos mikä lie.

Jos mikä lie ja mikä lie,

viel’ aika saa, jos mikä lie,

kun mies ja mies ne kautta maan

on veljiä, jos mikä lie!

Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.