Jos kuinka lie
| Jos kuinka lie. (Burns.) Kirjoittanut Robert Burns |
| Suomentanut Oskar Uotila. |
- Vaikk’ onnes osa puute on,
- Pääs nosta vaan – jos kuinka lie!
- Käy niinkuin sankar pelvoton,
- Köyh’ olla tohdi – kuin jos lie!
- Jos mitä lie ja mitä lie,
- Jos rähjäystä, mitä lie,
- On ranki rahan leima vain,
- Mies itse kulta, kuin jos lie!
- Vaikk’ onkin kyrsäs karkeaa
- Ja nuttus sarkaa, mitä lie,
- Ja roisto herkut, silkit saa,
- Niin mies on mies – jos kuinka lie!
- Jos mitä lie ja mitä lie,
- Niin köyhänäkin kelpo mies
- On kuningas – jos kuinka lie.
- Lord nimeltään on nulkki tuo!
- Noin mahtiponsi, mikä lie!
- Hän johtaa kyllä joukot nuo,
- Mut narri on – jos kuka lie.
- Jos mikä lie ja mikä lie –
- On nauhat, tähdet, mitkä lie –
- Mies itsenäinen mieleltään
- Vain nauraa tuolle, mitä lie.
- On kreivit tehnyt kuningas
- Ja ritarit ja mitkä lie,
- Mut nimittää ei ruhtinas
- Voi kunnon mieheks, miksi lie.
- Jos mitä lie ja mitä lie,
- On ylväs nimi, mikä lie –
- Niin tarmontunne uljahamp’
- On rankiluokka, mikä lie.
- Siis pyytää saan: tapahtukaan,
- Ja tapahtuukin, kuin jos lie,
- Ett’ arvossaan on miehuus vaan
- Ja ainiaan – jos kuinka lie.
- Jos kuinka lie ja kuinka lie,
- Niin käynee kyllä, miksi lie,
- Ett’ aina kohtaa miehen mies:
- He veljet on – jos kuinka lie.
Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset. II. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.