John Anderson.

Kirjoittanut Robert Burns


John Anderson, mun ystäväin,
kun vietettiin me häät,
sull’ oli mustat hiukset
ja sorjat poskipäät.
Jo otsaas kurtut sait, John,
ja lunta hiuksiss’ on;
mut siunaan valkohapsias,
mun ystäväni, John.
John Anderson, mun ystäväin,
kun noustiin kukkulaa,
sun kanssas monta päivää
mä vietin riemuisaa.
Nyt alas kulku käy, John,
mut tiemme yksi on;
ja rinnan laaksoon uinutaan,
mun ystäväni, John.


Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.