Iltahämärä (Uotila)
Iltahämärä. Kirjoittanut Heinrich Heine |
Suomentanut Oskar Uotila. |
- Vaalealla merenrannalla
- Istuin murhemielin ja yksin.
- Aurinko aleni, heittäin
- Hehkuvanpunaisia viiruja vetehen,
- Ja valkoiset, laajat laineet,
- Aallokon ajamat,
- Vaahdoten tyrskivät yhäti lähemmäs –
- Kummaa kuisketta, vikinää ja vinkua,
- Naurua ja murinaa, huokua ja suhinaa –
- Oli kuin kuulisin unheisia taruja,
- Ikivanhoja, sieviä satuja,
- Joit’ ennen poikana
- Naapurinlapsilta kuulin,
- Kun kesäilloin
- Kotiportaan paasille
- Kertoelemaan kyykistyimme
- Pienin, kuuleskelevin sydämmin
- Ja kärkkäänviisain silmin;
- Sill’aikaa kun isot tytöt
- Tuoksuisten kukka-astiain keskellä
- Vastapäätä akkunass’ istuivat,
- Ruusuposkisina,
- Hymysuisina, kuutamen kirkastamina.
Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset. II. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.