Hyvästi, ylämaa

Kirjoittanut Robert Burns


Ylämaahan ma kaihoon, ma aina sen nään,
Ylämaahan ma kaihoon metsästämään:
ajot hirven ma muistan ja kaurihin vaan,
Ylämaahan ma kaihoon, jos minne mä saan.
Jää hyvästi, Pohja ja vuoristovyö,
koti kunnon, miss’ asuu tarmo ja työ!
Jos missä on tieni ja matkani pää,
Ylämaa ja sen kukkulat mieleeni jää.
Te hyvästi, tunturit, jäätikkömaat,
ja hyvästi, laaksot ja vihreät haat!
Te hyvästi, metsät ja aarniopuut,
ja te vaahtiset virrat ja vuonojen suut!
Ylämaahan ma kaihoon, ma aina sen nään,
Ylämaahan ma kaihoon metsästämään:
ajot hirven ma muistan ja kaurihin vaan,
Ylämaahan ma kaihoon, jos minne mä saan.


Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.