Huwi-lauluja Hämehestä: Alfred ja Amanda

Wilhelmi ja Emma

Alfred ja Amanda. Huwi-lauluja Hämehestä. Kirjoittanut Kustaa Paturi

Kuutamolla kulkeissa

N:o 13

Alfred ja Amanda.

Kuin kuukin on tähdiltä piiritettynä,

niin yksinään loistawa, ylennettynnä,

Amandaki, seurassa sisaritten,

waan loistaapi keskellä kukkasitten.

Kuin kirkosa.in kotia kulkiwat kansa,

Amanda waan kuulikin kauneuttansa;

Jokaisen Amandalta aunehtiwan,

Keikkein hän kuulikin kaehtiwan.

Ja oliki paremmin puettunna,

Kuin kalliilla kiwilla kirkastetunna

Se Rotninki, tyyriimpi puwussansa.

Amanda waan kalliissa kaapussansa.

"Ah! kellenkä onni, se koittanut kerran?"

"Ah! kustahan löyän, Amandani werran?"

Näin äitiki iloissa, ihteksensä,

Laskeli lauseita, lystiksensä.

Jo saaki syäntäliekissä liehuu,

Ja rakkau¨n-tuli se rinnoissa riehuu,

Amandalle altakiksi snnettuna,

Rakkau'n unessa uhrattuna.

Alfredipa mainittu nuorukaisista,

Ja ihanin kaiksista ihanaisista,

Amandalle räytyypi rakkahasti;

Ja raukeepi, raukka, näin raskahasti.

Alfredi Amandalle syäntäns' tarjoo,

Se seuraapi aina Amandansa warjoo,

Niinyrittikintarhassa, yksinänsä,

Amandan se luuleekin näkewänsä.

Alfredipa rytimaan tarkassa, kerran,

Suruissaan hän seisoopi wieressä wirran:

Niin pajusto-pensaassa, peitettynä,

Amandanki kasvoilt' siell' kätkettynä.

Kuin wirrssa wirutti, kasteli kaswons',

Niin muisti Amanda myös mainitun muotons',

Ja katseli kaunista kuwaistansa,

Ihtekki, ihmeellä, muotoansa.

"Alfredi, Alfredi! (näin lausui Amanda)

"Täss' toistaa mahtaawat virta ja ranta:

"Se kylmyys, jonk' luet mun silmistän' juur',

"Lie rakkauen tuli, sull' syttywä, suur."

Alfredi se, innolla iloisemmalla,

Jo karkaapi kohen; waan, kiiruhtamalla,

Amanda taas, tawalla, aamu-ruskon,

Pekeni, ja jätti sill' epä-uskon.

Alfredi se huusi Amandalle aiwan:

(Kuin tunsi jo tykönsä tunkewan waiwan)

"Amanda, Amanda! me kohataan wiel';

Amanda, Amanda me tawataan siell'." - - -

Amanda sai Alfredin kuoleman kuulla,

Niin huuri Amanda, näin surkiall' suulla:

"Alfredi, Alfredi! ah, alttarille

"Jo sosin s'ua seuraawan pyhyydelle!"

Näin päivät pois kauneu'n kasvoista wiewät -

Ja harwat ja jälill' Amandalle lievät;

uuto waan kuuluupi ryytimaasta:

"Alfredi, sun tawoitan taiwahassa!"