Hiilloshehkua

Hiilloshehkua. Kirjoittanut Otto Manninen

Halko, hehku, sauhu, tuhka:

harmajasta harmajampaan;

keskitiellä kirkas uhka

purra liekin punahampaan.

Hetki säihkyn hekkumata –

vierahan sai untes tuvat.

Takkahehkun tarinata

seuraa silmät uneksuvat.

Silkkiripsiin silmät kaihtuu,

tutkimattomuudet tummat,

tutkii, kuinka kuvat vaihtuu,

tulten kuolonkirjat kummat.

Hehku, hiillos, niiden nähden,

yöhön ylpein leimus ammu.

Elää auringon ja tähden

tarinaa sait hetken. Sammu.

Lähde: Manninen, O. 1905: Säkeitä. WSOY, Porvoo.