Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle laiksi korkeimmasta oikeudesta (1917)

1917. – N:o 6.

Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle laiksi Korkeimmasta Oikeudesta.

Suomen ylimmän tuomioistuimen, Senaatin oikeusosaston, asema ylimmän hallitusviraston osana on, vaikkakin historiallisella pohjalla olevana, osottanut tuottavansa huomattavia haittoja. Kun osaston jäsenet, ollen senaattoreja, nimitetään virkoihinsa määräajaksi, kolmeksi vuodeksi, johtuu siitä, että he ovat viroistaan erotettavia ja siis sitä turvattua asemaa vailla, joka tuomarinviran haltijalla täytyy olla, jotta hän voi hyvästi täyttää edesvastauksellisen tehtävänsä ja joka myöskin voimassa olevassa perustuslaissa on Suomen tuomareille vakuutettu. Se seikka, että oikeusosaston jäsenet samalla ovat Senaatin jäseniä, saattaa myöskin vaikuttaa, että sanotun osaston jäsenpaikkoja täytettäessä ei oteta huomioon ainoastaan asianomaisten taitoa ja tuomarintoimeen sopivaisuutta, vaan myöskin heidän valtiolliset mielipiteensä.

Tähän katsoen on tarpeellista, että oikeusosasto muodostetaan Senaatista erillään olevaksi korkeimmaksi tuomioistuimeksi. Jo vuonna 1906 tekikin Senaatti ehdotuksen sitä tarkoittavan esityksen antamisesta valtiopäiville. Senaatin valmistama esitysehdotus ei kuitenkaan saavuttanut hallitsijan hyväksymistä, vaan käskettiin Senaattia laatimaan ehdotus uudeksi esitykseksi asiasta 1907 vuoden valtiopäiville. Sellaisen ehdotuksen Senaatti lähettikin hallitsijalle, mutta jätettiin sekin varteenottamatta. Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi maaliskuun 7/20 päivänä 1917 annetussa julistuskirjassa on nyt kuitenkin määrätty, että valtiopäiville on annettava m. m. ehdotus laiksi riippumattomasta ylimmästä oikeudesta. Hallitus on sentähden teettänyt ehdotuksen laiksi Korkeimmasta Oikeudesta.

Tämän ehdotuksen mukaan on Korkeimman Oikeuden tehtävänä ylimmän tuomiovallan käyttäminen oikeusasioissa sekä myöskin oikeudenkäytön valvominen.

Historiallisten olojen perusteella oikeusosasto käsittelee kysymyksiä virkaylennyksistä oikeusvirkakunnassa ja eräitä muita oikeushallintoa koskevia asioita, joiden tutkimiseen tarvitaan semmoisia ammattitietoja, joita on suuremmassa määrässä tässä osastossa kuin Senaatin talousosastossa. Kun ehdotettu uudistus ei vaadi etujen uhraamista, joita tuottaa se, että noita asioita käsittelee oikeusviranomainen, niin ehdotuksessa määrätään, että sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virkavapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alemman viranomaisen tehtäviin samoinkuin muut oikeushoitoa koskevat asiat, jotka Korkeimmalle Oikeudelle ehkä uskotaan, ovat Korkeimman Oikeuden käsiteltäviä. Senaatin oikeustoimituskunnan esittelystä ja sen päällikön ottaessa osaa asian käsittelemiseen ja päättämiseen.

Suomen oikeudessa ei ole tähän asti ollut määräystä siitä kenen ratkaistavia ovat kysymykset, onko jokin juttu tai asia yleisen tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tutkittava. Katsoen siihen, että tällainen määräys on tarpeen vaatima, on sanottu tehtävä jätetty Korkeimmalle Oikeudelle, jolle se asia luonnon mukaan kuuluu.

Oikeusosasto on aikaisemmin yhdessä talousosaston kanssa käsitellyt erinäisiä lainsäädäntöasioita. Sen edun säilyttämiseksi, joka tästä lainsäädäntötyölle on ollut, ehdotetaan säädettäväksi, että Korkeimman Oikeuden on annettava sellaisista asioista lausuntonsa.

Oikeusosastosta on tätä nykyä voimassa, että se on tuomionvoipa viisijäsenisenä, kuitenkin niin, että semmoisia asioita, jotka eivät koske henkeä, voipi ratkaista neljä jäsentä, jos vähintään kolme on päätöksestä yhtä mieltä. Siihen nähden, että Korkeimman Oikeuden on tuomittava viimeisenä oikeusasteena, on kuitenkin tarpeellista että vähintäänkin viisi jäsentä on mukana juttuja ratkaisemassa.

Koska ei ole katsottu sopivaksi ottaa lakiehdotukseen niitä voimassa olevan Senaatin ohjesäännön määräyksiä, jotka tarkemmin järjestävät eräiden asiain, niinkuin erivapautushakemusten y. m. käsittelyn, niin on lakiehdotuksessa lausuttu, että semmoiset määräykset annetaan hallinnollisessa asetuksessa.

Edellämainittu lakiehdotus Korkeimmasta Oikeudesta jätetään täten Eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä ehdotus on näin kuuluva:

L a k i Korkeimmasta Oikeudesta.

Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:

1 §.

Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa käyttäköön Suomen Senaatista erillään oleva tuomioistuin, jota kutsutaan Korkeimmaksi Oikeudeksi.

Korkeimman Oikeuden on myös pidettävä silmällä tuomarien ja täytäntöönpanoviranomaisten oikeudenkäyttöä.

2 §.

Korkeimmassa Oikeudessa on oleva presidentti ja tarpeellinen määrä oikeusneuvoksia. Näihin virkoihin nimittää hallitus, Korkeimman Oikeuden tehtyä siitä esityksen, oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.

3 §.

Korkeimman Oikeuden on tutkittava ja lopullisesti ratkaistava:

1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten asetusten mukaan on voitu saattaa Senaatin oikeusosaston tutkittaviksi;

2) valitukset kuvernöörien ja muiden viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista tätä ennen on saanut valittaa Senaatin oikeusosastoon;

3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätöksistä;

4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen, Korkeimman Oikeuden tahi Korkeimman Hallinto-oikeuden presidentti tai jäsen, niin myös Senaatin jäsen taikka prokuraattori, milloin virhe ei käsitä sellaista lainvastaisuutta, joka on erityisessä järjestyksessä käsiteltävä; ja

5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta.

4 §.

Korkeimman Oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisäksi:

1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virkavapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alemman viranomaisen tehtäviin;

2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Korkeimmalle Oikeudelle ehkä uskotaan;

3) erityiset asiat, jotka lain mukaan tähän asti ovat olleet Senaatin oikeusosaston käsiteltäviä; sekä

4) kysymykset siitä onko jokin juttu tahi asia yleisen tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tutkittava.

Tässä ylempänä 1 ja 2 kohdassa mainitut asiat ratkaistaan Senaatin oikeustoimituskunnan esittelystä sekä sen päällikön ottaessa osaa asian käsittelemiseen ja päättämiseen.

5 §.

Korkeimman Oikeuden tulee antaa Senaatille lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka muun, hallituksen ja eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä syntyvän lain säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.

Jos lain muuttaminen tahi selittäminen osoittautuu tarpeen vaatimaksi, saa Korkein Oikeus tehdä siitä esityksen Senaatille.

6 §.

Niistä tähän asti Stnaatin^[1] oikeusosaston käsiteltäviin kuuluneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, on erikseen säädetty.

7 §.

Korkein Oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä.

Lainsäudäntökysymykset^[2] sekä ne asiat, jotka oikeustoimituskunta valmistelee, ovat Korkeimmassa Oikeudessa käsiteltävät yleisessä istunnossa.

Muut jutut ja asiat saadaan, jollei Korkein Oikeus toisin määrää, käsitellä jaostoissa.

8 §.

Korkeimmassa Oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä oikeussihteereitä ja muita virkamiehiä, jotka Korkein Oikeus itse nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimessa.

9 §.

Senaatin prokuraattorin tulee Korkeimmassa Oikeudessa käyttää sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän asti Senaatin oikeusosastossa on ollut.

10 §.

Ylempien ja alempien oikeuksien tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Korkeimman Oikeuden presidenttiin ja muihin jäseniin sekä virkamiehiin nähden.

11 §.

Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, on noudatettava oikeudenkäynnissä Korkeimmassa Oikeudessa.

12 §.

Korkein Oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se määrätköön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.

13 §.

Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.

14 §.

Tämä laki astuu voimaan ................. Samana päivänä lakkautetaan Senaatin oikeusosasto ja astuvat sen varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä virkamiehet vastaaviin toimiin Korkeimmassa Oikeudessa.

Ne jutut ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan Oikeuteen.

Huomautukset

↑ pitää olla Senaatin
↑ pitää olla lainsäädäntökysymykset

Katso myös

[1] pitää olla Senaatin

[2] pitää olla lainsäädäntökysymykset

[1]

[2]