Häälahja/Luku 11
| 10. Häät | Lisäys. Muuan sana Lutherista ja hänen perheestään. Häälahja Kirjoittanut Martti Luther |
Martti Luther oli kooltaan keskinkertainen. Mutta rakasta ystäväänsä ja virkaveljeänsä Melanktonia, jonka kanssa hän aina seurusteli, hän oli päätänsä pitempi. Luther kävi suorana, nojaten pikemmin taakse- kuin eteenpäin, ja hänen kasvonsa olivat kohotetut taivasta kohden. Silmänsä olivat tummat ja säteilevät niinkuin tähdet, ettei niihin oikein voinut katsoa. Kun hän 36 vuoden ikäisenä v. 1519 Leipzigissä puolusti oppiansa, oli hän, varmaankin paljosta lukemisesta, niin laihtunut, että miltei hänen luunsa voitiin lukea, mutta 41 vuoden ikäisenä oli hän jo jotenkin lihava. Ääni oli kirkas ja sointuva. Hänen vastustajansakin tunnustivat, että hänellä oli erinomainen puhelahja ja ettei hänen vertaistaan hengellistä puhujaa löytynyt hänen aikanaan. P. Raamatun taito ja käsitys hänellä olivat verrattomat. Sitä paitsi hän oli runsaitten aatteiden ja ajatusten mies. Seurustelussa <<<0229>>> hän oli leikillinen ja avomielinen, ilman ylimielisyyttä. Hän ymmärsi jokaista ja hänen puheensa oli miellyttävää. Päättävä hän oli ja esiintyi aina rohkeana.
Luther syntyi Eislebenin kaupungissa Saksanmaalla marraskuun 10 päivänä 1483 ja kuoli samassa kaupungissa helmikuun 18 p. 1546, siis 62 vuoden 3 kuukauden ja 8 päivän iässä. Jo seitsemännellä ikävuodellaan hän pantiin kouluun. Hänen vanhempansa olivat köyhiä. Sentähden täytyi hänen koulupoikana laulaa ihmisten ovilla kootaksensa apua koulun käyntiä varten. Luonnonlahjat hänellä oli erinomaiset, muisti ja käsityskyky hyvät. Ahkera hän oli lukemaan, niin että suoritti maisterin tutkinnon 1505.
Samana vuonna hän meni Erfurtin luostariin ja tuli augustinolais-veljeskunnan munkiksi. Vuonna 1507 toukokuun 2 p. hän vihittiin papiksi ja lokakuun 1 päivänä 1508 hän tuli professoriksi Wittenbergin yliopistoon ja rupesi pitämään jumaluusopin luentoja. Hänen luentonsa olivat niin elähyttäviä, että ylioppilaat hämmästyneinä kuuntelivat. Wittenbergissäkin ollessaan hän asui luostarikammiossa.
Vuonna 1510 Luther lähetettiin Roomaan, esittääksensä paaville erästä augustinolaisia luostareita koskevaa asiaa. Siellä hän, paremmin kuin missään muualla, oli tilaisuudessa näkemään paavilaisten <<<0230>>> pappien jumalatonta elämää. - V. 1512 lokakuun 19 p. hän vihittiin jumaluusopin tohtoriksi.
Kun sitten Tetzel niminen munkki paavin puolesta niillä seuduin kulki myymässä syntein anteeksiantamusta rahasta, nousi Luther tätä vastaan ja naulasi lokakuun 31 p. 1517 Wittenbergin linnan kirkon ovelle 95 väitettänsä tuota niinkutsuttua anekauppaa vastaan. Tämä oli uskonpuhdistuksen alku ja sen jälkeen Luther sai koko elinaikansa taistella paavia ja hänen hengenheimolaisiansa vastaan. Hän joutui myöskin Wormsin valtiopäivillä huhtikuussa 1521 puolustamaan oppiansa Saksan keisarin, ruhtinasten, paavin edustajan ja valtiosäätyjen edessä. Sieltä palatessaan hän ystäviensä toimesta otettiin kiinni ja vietiin Wartburgin linnaan, jossa hän lähes vuoden oli ikäänkuin kätkettynä, niin etteivät keisarin ja paavin vainot häntä kohdanneet. Siellä hän alkoi kirjoittaa kirkkopostillaansa ja kääntää raamattua saksankielelle. Maaliskuussa 1522 hän taas palasi Wittenbergiin.
Luther oli suuri laulun ja soiton ystävä. Lepohetkinään hän mielellään soitti virkistyksekseen. Hän on sepittänyt sekä sanat että sävelen moneen ihanaan virteen, joita mekin käytämme.
Luther ei ollut ainoastaan mies, jolla oli ylevät ihanteet, lujat periaatteet, peloton mieli ja halu tehokkaasti vaikuttaa kristillisen valistuksen <<<0231>>> ja hyveiden edistämiseksi, vaan hän oli sanan täydellisimmässä merkityksessä runsailla lahjoilla varustettu Jumalan mies, jota elähytti mitä hartain ja omanvoitonpyynnöstä vapain Jumalan valtakunnan esittämisen halu. Sen tähden hän väsymättä teki työtä, pelkäämättä taisteli ja toivoi aina menestystä, kun tiesi, että niinkuin hänen puolustamansa asia oli ylevä, se myöskin saisi voiton.
Lutherin puoliso, Katharina von Bora syntyi tammikuun 29 p. 1499 ja kuoli jouluk. 20 p. 1552. Heidän häänsä vietettiin kesäkuun 27 p. 1525. Tämän avioliiton Jumala siunasi kolmella pojalla ja kolmella tyttärellä:
1. Johannes, synt. kesäk. 7 p. 1526, kuoli oikeustieteen professorina Königsbergissä lokakuun 29 p. 1575.
2. Elisabeth, synt. jouluk. 10 p. 1527, kuoli elok. 3 p. 1528.
3. Magdalena, synt. toukok. 4 p. 1529, kuoli syysk. 20 p. 1542.
4. Martin, synt. marrask. 7 p. 1531. Isänsä tahdon mukaisesti hän tutki jumaluusoppia, mutta keskeytti lukunsa sairaalloisuuden takia. Kuoli maalisk. 3 p. 1565.
5. Paavali, synt. tammik. 28 p. 1533. Oli lääkärinä useassa hovissa ja kuoli maalisk. 8 p. 1593. Hän oli kaikista lapsista enimmän isän muotoinen. <<<0232>>>
6. Margaretha, synt. 1534, kuoli naineena 1570. Lutherin avioliitto kesti vähän yli 20 vuotta. Onnellinen se avioliitto oli, sillä puolisot olivat yksi sydän ja sielu. "Minulla on", sanoi Luther "hurskas, uskollinen vaimo, johonka miehen sydän voi luottaa". Hän sanoi pitävänsä Kaisansa rakkaampana kuin Ranskan kuningaskunnan tahi Benetian vallan. Testamentissaan sanoi Luther vielä: hän on hurskaana, uskollisena vaimona aina minua rakastanut ja pitänyt minua suuressa kunniassa ja arvossa.