Gallan rannalla.

Kirjoittanut Robert Burns
Runo on kirjoitettu kylärenkutuksen jatkoksi. Kuoron (1:sen ja 5:nen säkeistön) on Burns saanut kansan suusta. Galla on Pohjanmereen virtaavan Tweed-joen syrjäjoki.


      Pojat sorjat on Gallan rannan,
      pojat sorjat on Gallan rannan!
      Puron poikki ma seuraan armastain
      ja kahlaten helmoja kannan.
”Yli otsas kutrit ne kaareutuu,
niin siintää silmäs, sä impi pieno;
niin hohtaa posket, ja hymyy suu,
joka suukosta rakkaammaks saan sun, vieno!”
Yli kangasmaan, yli kanervain,
yli hienon, huuhdotun sannan!
Puron poikki ma seuraan armastain
ja kahlaten helmoja kannan.
”Pois vaapukkaan läpi viitojen,
pois vaapukkaan, oma kulta vieno!
Hävis sukkanauhas silkkinen, –
nyt mättäällä istuu ja itkee pieno!”
      Pojat sorjat on Gallan rannan,
      pojat sorjat on Gallan rannan!
      Puron poikki ma seuraan armastain
      ja kahlaten helmoja kannan.


Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.