Elon vauhtia.

Kirjoittanut Heinrich Heine
Alkuteos Lebensfahrt. Suomentanut Hilja Liinamaa.


Oli nauru ja laulu, ja välkkyi leijas
tuo päivän hohto, ja aaltoset heijas
sitä venhoa, jossa mä soutelin
kera ystäväin mielin herttaisin.
Pian pursi ol’ pieninä pirstaleina,
ja ystävät huonoina uimareina
ne hukkui helmassa synnyinmaan.
Mun myrsky Seinelle kantoi vaan.
Mä nousin taasen purtehen uuteen,
on toverit uudet ja kaukaisuuteen
mua kantaa vierahan virran vuo.
Koti kaukana! Rintaan se tuskan luo.
On jälleen nauru ja laulu huima,
alus ryskyy, vinkuvi tuuli tuima.
Pois viime tähtönen uinahtaa.
Oi tuskaa! Kaukan’ on kotimaa!


Lähde: Heine, Heinrich 1910: Aikarunoja. Suomensi Hilja Liinamaa. Kyminlaakson Työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta r. l., Kotka.