Eino Leinolle
Kaktussonetti 30-vuotiaalle
Kirjoittanut Otto Manninen


Kuin villikaktus, lähde aron aavan,
mehunsa noutaa hellehietikosta,
on raikas, nuor’, ei nuudu peittoon naavan,
sa nouse, tuimat tutkaimesi nosta!
Sait saman ankaran sa kasvukaavan:
elolle valtaat alaa autiosta.
Sun mahlaas kansa, karja, iskein haavan,
juo okasuojaisesta suonistosta.
Noin, taiston mies, et emon kuopus enää,
sa varhain vartuit, taistelit, teit tenää,
et seppelten, et taputusten tähden,
vaan kutsun kuullen, kaukomäärän nähden.
Kuin henkes hehku, kilpas olkoon kuuma
ja voittos korkea kuin intos huuma!


Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.