Donau mutaisena.
Servialainen kansalaulu (Runebergin ruotsalaisen käännöksen mukaan.*)
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Duono, Duono, ves’ hiljainen!
Miks’ on aaltoseis mutainen?
Hirvi-köön hämmensi sarvin,
Puhtahan sekautti pohjais?
Vai lie’köön sotaisa Mirtset
Koskenut syvääsi keihäin?
Hirv’ ei pohjain hämmentänyt
Eikä Mirtsetti sotaisa.
Ei; rajut tytöt ne yksin,
Jot tuleevat aamuisilla
Poimimaan kukat vedestä
Poskiansa myöski pesten.

*) Koska Donau (Tuonau) -virran tienot viimeisen-ki sodan kautta ovat saaneet tutummiksi meillä-ki ja meidän sekä koko pohjoisen kuuluisin runoelia, jo neljännnes vuosi-sataa siittä, ruotsiksi käänsi Servialaisia kansa-lauluja, niin emme luule sopimattamaksi tässä nyt alkaa Suomeksi-ki muodostaa erään, näitä somia runoelmia. Toinen syy, miksi nämä nyt johtuivat mieleen, on se eriskummainen seikka, josta jo ennen olemma maininna, että uuden maailman mainio kirjottelia Longwhellow äskettäin, Intialaisena kansa-laulantona, Englannin kielellä painosta toimitti meidän Kalevalamme, varmaan vaan sille niin enemmän lukioitä saadaksensa, koska muka olisi omasta maasta kotoisin. – Ihan toiste muka Runebergimme teki Servialaisten laulujen kanssa, vaikka eräs Ruotsalainen R(ydqvis)t hoki näitä ja vieläpä Runebergin omia-kin ensimäisiä runoelmakokeita, S u o m a l a i s i k s i Kansa-lauluiksi. Lie’kö tämä Ruotsalaisen hävytöin kanne tapahtunut kateudesta, vai mistä, sitä emme tiedä; vaan tietty on Runebergin ansion silloin vielä ei olleen yleisemmin tunnustetun.


Lähde: Suomalainen Wirallinen Lehti 12.4.1856.