Diogenes
Diogenes. Kirjoittanut Otto Manninen |
- Ei voitoiltanne aimoilta alaa riistä
- mun askeleeni, en tiellänne aio seistä;
- te saakaa seppeleenne ja riemu niistä
- ja kiistaa käykää, kell’ ylin seppeleistä.
- Ja kultakuormin – ne lie sulot selkäpiistä –
- te muurit nouskaa. Min lyhtyni näytti teistä,
- niin ontto mulle tyhjin ei tynnyreistä. –
- En sillä kiistämöllä ma koskaan kiistä.
- Sotaanne käykää, voittajat, joit’ ei voita
- jumalat kuolottomatkaan. Terveet halut
- teiss’ elää ruokkia rumpuja, markkinoita.
- Ei nosta kateuttani kaupankalut.
- Ma iällänne, Aleksanterin-alut,
- ma olin kadottanut jo maailmoita.
Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.