Cossante
| Cossante Kirjoittanut anonyymi |
| Suom. Otto Manninen. |
- Ah pinja vehmas, kukkalatva, sulta
- jos kuulla voisin, kussa viipyy kulta!
- Ah Luoja, kussa lie?
- Ah vehmas, vieno kukkalehvä, sulla,
- suli’ oispa tieto, miks ei voi hän tulla!
- Ah Luoja, kussa lie?
- Ah, tietäisitpä, kussa kulkee kulta!
- Suott’ etsin paikalta ma sovitulta.
- Ah Luoja, kussa lie?
- Ah, virkkaisitpa, miks ei mieli tulla!
- Mua valallaan hän petti vannotulla.
- Ah Luoja, kussa lie?
- Sa kysyt kultaas, niinpä kuullos multa:
- on elossa, on terve sulla kulta.
- Ah Luoja, kussa lie?
- Sa kysyt kultaas, huolen syyt’ ei sulla:
- eip’ ole vaaraa, vammaa kaivatulla.
- Ah Luoja, kussa lie?
- On elossa, on terve sulla kulta,
- pois paikalta ei jää hän sovitulta.
- Ah Luoja, kussa lie?
- Eip’ ole vammaa, vaaraa kaivatulla,
- luo ennen liittoa jo ehtii tulla.
- Ah Luoja, kussa lie?
Lähde: Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja. 1954. Toimittanut Tyyni Tuulio. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.