Avoin Elämä: Lähdeluettelo

Luku 4

Lähdeluettelo Kirjoittanut Henrik Ingo

Lähdeluettelo

1. "Beaujolais in Crisis". The News, France's English Language Newspaper For Residents and Lovers of France. No 159/August 2002, sivu 1.
2. ks. "Obelix ja kumpp."
3. Tässä ei paneuduta siihen problematiikkaan, että myös ylituotannon dumppaaminen kehitysmaihin olisi ongelma, sillä se vie kannattavuuden heidän kotimaiselta maataloudeltaan. Kuitenkin myös tämä kysymys liittyy kysynnän ja tarjonnan lakiin. Vuonna 2003 käydyissä USA:n, Euroopan ja monen kehitysmaan välisissä vapaan kaupan WTO-neuvotteluissa nähtiin sellainenkin ihme, että lääkeyhtiöt olivat valmiita tekemään myönnytyksiä patenteissaan, koska kehitysmaat edellyttivät sitä. Loppujen lopuksi sopimukseen ei kuitenkaan päästy, koska varsinkaan EU-maat eivät olleet valmiita luopumaan maataloustuistaan. Jostain syystä se vaan on niin vaikeaa.
4. Itse asiassa juuri tätä kirjaa kirjoitettaessa Linus siirtyi työskentelemään Open Source Development Labs -nimiseen säätiöön, jossa hän ensimmäistä kertaa Linuxin kaksitoistavuotisen historian aikana tuli työskentelemään päätoimisesti Linuxinsa parissa.
5. http://catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/
6. En valitettavasti voi tässä paljastaa yrityksen nimeä, enkä myöskään projektin sisältöä, sillä projektiin liittyi tietenkin salassapitosopimus. Kuinkas muuten.
7. Tietenkin on totta, että kaikki ihmiset säilyvät hengissä koko elämänsä :-) Mutta tarkoitan siis, että on mahdollista saavuttaa eläkeikä tekemättä päivääkään työtä. Useimmat eivät kuitenkaan halua tätä tehdä.
8. Linuxin versionumerot ovat aina parillisia. Parittomat ovat ohjelmoijille suunnattuja kehitysversioita.
9. Alkuperäisen englanninkielisen version voit lukea internetistä osoitteessa: http://groups.google.com/groups?selm=1991Aug25.205708.9541%40klaava.Helsinki.FI
10. Hihhih. Hahhah.
11. Tässä vaiheessa varmasti kaikki lukijakunnan projektipäälliköt heräsivät ja terästävät katsettaan!
12. Ikkunointiympäristöllä tarkoitetaan sitä tietokoneohjelmaa, joka luo ruudulle nk. graafisen käyttöliittymän, jossa muita ohjelmia käytetään, osoitetaan hiirellä ja niin edelleen. Vastakohtana on terminaali- tai komentoriviympäristö, jossa yleensä käytetään vain näppäimistöä ja kirjaimet näkyvät vaaleina tietokoneruudun tummaa taustaa vasten ja käytössä on vain yksi ohjelma kerrallaan.
13. Vaikka Apple ja Microsoft ovatkin tehneet graafisia käyttöliittymiä jo yli kymmenen vuotta, on kyseessä kuitenkin lyhyt aika ja vain kaksi erilaista näkemystä. Windows-käyttöliittymäkin on kehittynyt ja kehittyy edelleen – juuri siirryttiin XP:ssä uuden näköiseen ympäristöön ja Microsoft on ilmoittanut työskentelevänsä "Longhorn" nimisen projektin parissa, joka taas tuo uusia tekniikoita ja käytäntöjä. Tämän lisäksi Unixeissa käytetty X-arkkitehtuuri on hyvin erilainen kuin Windowsin tai Applen arkkitehtuuri, joten Unix-maailma ei voi suoraan ottaa kaikkea Windowsista, vaan KDE ja GNOME joutuvat joka tapauksessa tekemään paljon ihan aitoa pioneerityötä.
14. Siinäpä toinen hauska nimi. Vaikka tietotekniikan kehitys sen jälkeen onkin ollut huimaa, odottaa todellinen tekoäly edelleen keksijäänsä. 60-luvun tietokoneet olivat meidän näkökulmastanne pelkkiä sähkösyöppöjä lämpövastuksia, jotka eivät laskentatehossa pärjäisi yksinkertaisimmallekaan taskulaskimelle. Tästä huolimatta puhutiin jo silloin tekoälystä.
15. Kun seuraavan kerran puhut tietokonerikollisista, voit tehdä hakkereille mieliksi ja kutsua tekijää samalla nimellä kuin hekin: krakkeri (englanniksi cracker). Ainakin minä haluan varata hakkeri-nimen niille ihmisille ja heidän yleville periaatteilleen, joista tämäkin kirja kertoo.
16. Jollainen Linuxista noin kymmenen vuotta myöhemmin tuli. Suureksi osaksi saamme kiittää siitä juuri GNU-projektia.
17. Eli vapaasti suomennettuna: Kyse on samasta asiassa kuin sananvapaudessa, ei samasta asiassa kuin ilmaisessa oluessa.
18. Todellisuudessa Open Source ei tarkoita sitä, että ohjelmat ovat ilmaisia, vaan ainoastaan sitä, että asiakkaalla eli käyttäjällä on oikeus ohjelman lähdekoodiin, jatkokehitykseen ja jatkolevitykseen. Nämä ehdot kylläkin estävät esimerkiksi Microsoftmaisen monopoliasetelman syntymisen ja pitävät sitä kautta hinnat kohtuullisina, mutta ei kuitenkaan välttämättä nollassa. Käytännössä suurin osa Open Source -ohjelmista kuitenkin on ladattavissa ilmaiseksi internetistä, mutta ilmaisuus ei millään lailla ole pakollista.
19. Ja miksi et ostaisi? Halvimmathan maksavat vain $21 645 dollaria, mutta todennäköisesti haluaisit kuitenkin ennemmin niitä kunnon puolen miljoonan dollarin tietokoneita. Mukaan kuuluu käyttöjärjestelmä ja siihen vuoden päivitykset, eli hieman palvelua.
20. Selvyydeksi: Red Hatin vuodesta 2003 julkaisemassa ilmaisessa, lähinnä harraste- ja testikäyttöön suunnatussa Fedora Core Linuxissa up2date ohjelmaa on muutettu niin, että käyttäjä voi vapaasti lisätä myös muita www-osoitteita joista ohjelmia voi asentaa ja päivittää. Varsinaiset yrityksille suunnatut Red Hat -tuotteet ovat kuitenkin tätä kirjoitettaessa edelleen sidotut Red Hat Network -palveluun.
21. http://devel-home.kde.org/~wheeler/adopt-a-geek/ Suomeksi: Adoptoi nörtti
22. Englanniksi ryhmätyöohjelmistoja kutsutaan nimellä groupware. KDE-projektissa taas on tapana nimetä kaikki ohjelmat K-kirjaimella alkaviksi. Alun perin hauska juttu on alkanut vuosien mittaan tuntumaan yhä mielikuvituksettomammalta.
23. Hakkerit siteeraavatkin usein mielellään Isaac Newtonia, joka kirjoitti: "If I see further, it is because I stand on the shoulders of giants." (Jos minä olen ollut kaukonäköinen, se johtuu siitä, että olen seissyt jättiläisten olkapäillä.)
24. http://www.kuro5hin.org/story/2003/4/27/195833/305
25. Itse asiassa ne epäonnistuivat niin täydellisesti, että kukaan ei tunnu enää edes muistavan minkä nimisiä ne lyhyen elinkaarensa aikana mahtoivat olla, mistä johtuen tämä analyysi joudutaan kertomaan vain nimettömänä anekdoottina.
26. http://sourceforge.net/
27. Tässä kohden on huomautettava, että kaikki Open Source ohjelmat eivät sisällä yhtä tiukkoja vaatimuksia. Monia Open Source -ohjelmia tai niiden osia voi myös hyödyntää suljetuissa ohjelmistoissa. Mutta GPL:n alaisten ohjelmistojen, kuten Linuxin kernelin ja MySQL:n kanssa sellainen ei ole sallittua.
28. Tosiasiassa Linuxille oli kyllä jo ennen Evolutionia olemassa lukuisia sähköpostiohjelmia, muun muassa KDE-työpöytäympäristön Kmail sekä monien Windows-käyttäjienkin tuntema Netscape. Evolutionin tekijät viittaavat siis tällä tarinallaan ehkä pikemminkin siihen, että nimenomaan Gnome-ympäristöön ei oltu vielä tehty sähköpostiohjelmaa. Toinen puute minkä Evolution aikanaan tosiaan paikkasi oli se, että Linuxille ei ollut sitä ennen olemassa Microsoft Outlookin kaltaista ryhmätyöohjelmaa, joka sähköpostin lisäksi yhdisti samaan ohjelmaan kalenterin ja osoitteiston.
29. ...ja Lotus Notesia, Internet Exploreria sekä joitakin muita yleisiä Windows-ohjelmia.
30. Corelin seikkailuja onkin hyvä verrata toisen luvun "Suvaitsevaisuus"-kappaleessa esitettyyn Linusin asenteeseen. Häntähän "ei juurikaan kiinnosta [Microsoft], sillä hän ei itse käytä Windowsia. Linuxia hän on tehnyt omaksi huvikseen". Ehkä Corelinkin olisi pitänyt keskittyä enemmän omiin asioihinsa sen sijaan että lähes meni konkurssiin hyökätessään Microsoftia vastaan.
31. Tosin se vaatii nykyään paljon enemmän käsityötä kuin silloin kun samat ohjelmat sai valmiiksi paketoituna suoraan Corelilta.
32. Silloin kun ohjelmistoprojektia päästään tekemään puhtaalta pöydältä ja ohjelmointikieli voidaan valita täysin vapaasti.
33. Adobe on sekä PostScript- että PDF-standardien luoja. Molempia tekniikoita voidaan käyttää teksti- tms. dokumenttien sähköiseen jakeluun, mutta PS on varsinaisesti tulostimien ohjauskieli, kun taas PDF on tullut tunnetuksi standardina tapana jakaa paperimuotoisia dokumentteja sähköisesti, esimerkiksi internetissä.
34. Pian George W. Bushin tultua valtaan pitkään jatkunut oikeudenkäynti saatiin näppärästi sovittua siten, että Microsoft todettiin syylliseksi monopoliaseman väärinkäyttöön, mutta se ei saanut siitä mitään rangaistusta.
35. Aiemmin siis oli käytetty vain termiä "Free Software".
36. Mozilla-perheen (Mozillan ja siitä johdettujan Netscapen, Firefoxin, Galeonin jne...) lisäksi kaksi muuta IE:n kilpailijaa ovat suljettu Opera ja avoimen lähdekoodin Konqueror, johon perustuu myös Applen uusi Safari-selain.
37. Ja niin perustuu myös suljettu Internet Explorer.
38. Viimeistään tässä vaiheessa saa jo hymyillä. Tässäkin kirjassa olemme aikaisemmin puhuneet määrätietoisuutta ja suunnitelmallisuutta vastaan, mutta rajansa kaikella!
39. Tai tarkkaan ottaen "Inprisen", mikä oli yhtiön nimi juuri joulukuussa 1999.
40. On huomattava, että koodin avoimuus ei ollut ongelma, vaan alkuperäisen Borlandin insinöörin laiskuus ja vastuuttomuus. Salasana on ollut helposti löydettävissä myös ennen InterBasen Open Source -julkistusta tutkimalla InterBasen konekielisiä tiedostoja tavallisella tekstieditorilla. On täysin mahdollista että joku krakkeri on näin tehnytkin, onhan "takaovi" ollut olemassa lähes 10 vuotta.
41. Todennäköisesti komentoa on käytetty luomaan keinotekoisia virhetilanteita, jotta voitaisiin testeissä tutkia miten ohjelma niistä selviää.
42. En voi välttyä ajattelemasta, että Matrixin käsikirjoittajat olisivat pelanneet Quaken tällaista versiota!
43. Yksi suosituimmista Open Source -ammuskelupeleistä on BZFlag: http://BZFlag.org/ Sitä voi pelata sekä Windowsilla, Macintoshilla että Linuxilla ja muilla Unix-varianteilla.
44. 12. helmikuuta 2004 suuri osa Windowsin lähdekoodista vuoti internetiin erään Microsoftin yhteistyökumppanin tietoturvaongelman yhteydessä (http://slashdot.org/articles/04/02/13/165231.shtml). Nyt meillä on siis Windowsin kannalta pahin mahdollinen tilanne: Sitä on kehitetty suljettuna ohjelmana, mistä johtuen siinä on enemmän tietoturva-aukkoja kuin esimerkiksi Linuxissa. Koodi on vuotanut julkisuuteen, minkä takia krakkerit voivat nyt helposti etsiä siitä näitä aukkoja. Mutta toisaalta ne ohjelmoijat, jotka voisivat auttaa Microsoftia vikojen löytämisessä ja korjaamisessa eivät kuitenkaan voi sitä tehdä, koska koodin hallussapito on laitonta. Microsoftia siis uhkaavat nyt kaikki ne vaarat mitä suljetun koodin yhtäkkiseen julkistamiseen voi liittyä, mutta samalla se ei edelleenkään pääse hyötymään Open Source -prosessin positiivisista puolista.
45. Sun myy edelleen myös StarOffice nimellä toimisto-ohjelmaa, joka on lähes identtinen OpenOfficen kanssa, mutta sisältää joitakin ei avoimia laajennuksia, kuten fontteja ja Access-tyylisen tietokantaohjelman. OpenOfficen virallinen nimi on juuri "OpenOffice.org" (lyhennettynä OOo), sillä pelkkä "OpenOffice" oli jo rekisteröity tuotemerkki. Lähes poikkeuksetta käytetään epävirallisissa yhteyksissä nimeä OpenOffice.
46. Mozillasta löytyy myös sähköposti. Vaikka Linuxille on monia muitakin sähköpostiohjelmia, eikä Mozilla ole näistä suosituin, on se kuitenkin ainoa joka löytyy sekä Windowsille että Linuxille.
47. http://lwn.net
48. Ei ehkä kuulosta järin yllättävältä johtopäätökseltä, mutta muista että sellaisetkin asiat kuin bannerimainonta tuntuivat kultaisella 90-luvulla fiksuilta ideoilta.
49. ...joka on edelleen luettavissa artikkeliin liittyvistä kommenteista osoitteessa http://lwn.net/Articles/5409/
50. Qt:tä ei silloin vielä levitetty GPL-lisenssin ehdoilla, mistä syystä koko KDE-projekti sai useaksi vuodeksi Richard Stallmanin Free Software Foundationin vihan ylleen.
51. Yhtiö poikkesi tästä periaatteestaan syksyllä 2003 version 9.2 julkistuksen yhteydessä. Mandrake 9.2 oli ensin saatavilla vain Mandrake Clubin jäsenille ja täysin vapaaseen levitykseen se tuli vasta samaan aikaan myytävien CD-levyjen kanssa.
52. Niin no, joidenkin mielestä sinulla on pahasti viallinen tietokone, jos asennat siihen Linuxin sijaan Windowsin. Mutta kuvitellaan nyt kuitenkin että sinulla on toimiva tietokone.
53. Tämä tilasto on joulukuulta 2003. Luku on ollut viime vuosina jyrkässä nousussa, joten tätä lukiessa se on jo varmasti paljon korkeampi.
54. Kirjan mennessä painoon oli tämäkin luku jo kasvanut.
55. Tietenkin voisi sanoa, että nykyään myös IBM ja HP ovat Linux-yhtiöitä ja heillä on työntekijöitä sitten vähän enemmänkin.
56. Ja tarkoitan siis tässä ihan oikeita ihmisiä, jotka kääntävät englanninkieliset oppaat vaikkapa suomeksi. Ohjelmoijat taas käyttävät niitä kääntäjä-ohjelmia, jotka kääntävät heidän kirjoittamansa koodin tietokoneen ymmärtämäksi binäärikoodiksi.
57. Jos kerron että Ianin vaimon nimi on Debra, niin arvaatko jo mistä projekti sai nimensä?
58. Debianin "testing" ja "unstable" versiot toimivat siis samoin kuin Mandraken Cooker-projekti ja Debian on itse asiassa tältä osin ollutkin Mandraken esikuva.
59. Debianin tekijöihin voi tutustua tältä sivulta löytyvillä irc-kanavilla: http://www.linuks.mine.nu/debian-faq/
60. Enlanningkielisen käännöksen amerikkalaisille lukijoille huomautettakoon, että teillä ei ole tässä suhteessa mitään syytä huoleen. Teidän Texasista kotoisin oleva presidenttinnehän ei hyväksynyt Kioton ilmastosopimusta, joten te voitte käyttää sähköä vapaasti ilmastosta välittämättä.
61. Vaikka Burce ei sitä paljastakaan, niin kyseessä on HP.
62. Muista, että käyttöjärjestelmän lisensoiminen kappaleittain on Open Source -maailmassa epätavallista.
63. No, jos totta puhutaan, niin salailun ja pihtaamisen kulttuuri on meissä kaikissa niin vahva, että joskus tällaisen avoimen tiedotuskulttuurin luominen ei olekaan niin helppoa kuin voisi kuvitella, mutta ainakin teoriassa Nokia on alihankkijoitaan kohtaan mahdollisimman avoin.
64. Seuraavassa luvussa käsitellään Open Source -ideologian soveltamista muualla kuin IT-alalla.
65. Tässä luvussa tosin on jo nyt reilusti yli 20 tuhatta sanaa – tietokoneeni osasi laskea sen ihan itse, eikö olekin ihmeellistä – mutta toivottavasti kuvasta on kuitenkin jotain iloa.
66. Robin tarinan kertoi Fast Company -lehden verkkoversio kesäkuussa 2002: http://www.fastcompany.com/online/59/mcewen.html
67. ...ja alkaa muun muassa seurustelemaan. Eräs suosittu fan fiction alalaji on K-18 tarinat.
68. Miten sitten Open Source -projekti kannattaa organisoida, jotta se olisi mahdollisimman menstyksekäs? Tästä aiheesta kirjoitti Eric S. Raymond kuuluisassa teoksessaan "The Cathedral and the Bazaar": http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/
69. http://wikipedia.org/
70. Tyypillisesti Wiki-sivun muokkaamisessa ei myöskään käytetä html-koodia, mikä olisi keskiverto surffaajalle liian vaikeaa, vaan sivun sisältö kirjoitetaan hyvin yksinkertaisella, tavallista tekstiä muistuttavalla koodilla, jonka wiki-ohjelma sitten muuttaa html-sivuksi.
71. Okei, tässä pitäisi nyt olla lähdeviite, mutta ei kai hyvää juttua kannata sellaisen pikkuseikan takia jättää kertomattakaan!
72. http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia#Policies
73. http://fi.wikipedia.org/
74. Jimmy Walesista ja Wikipediasta kirjoitti Wired-aikakauslehti marraskuussa 2003: http://www.wired.com/wired/archive/11.11/opensource.html . Artikkeli sisältää monia muitakin esimerkkejä Open Source -metodien soveltamisesta mitä erilaisimmilla ihmiselämän ei-teknisillä alueilla. Näistä joitain on mainittu myös tässä kirjassa, toisia taas ei.
75. Huomaa että Oxford English Dictionary siis on sanakirja (engl. dictionary) kun taas Wikipedia ja Britannica ovat tietosanakirjoja (engl. encyklopedia). Tietosanakirjan tavoitteena on kertoa sinulle "kaikki mitä ikinä halusit tietää", kun taas sanakirjan tavoitteena on luetteloida kielen kaikki sanat, niiden ääntämisohjeet, syntyhistoriat ja eri merkitykset. Wikipediasta on olemassa myös rinnakkaisprojekti nimeltä Wiktionary (http://wiktionary.org) jonka tavoitteena on tuottaa monikielinen sanakirja. Wiktionary oli tätä kirjoitettaessa jo vuoden vanha, ja englanninkieliseen laitokseen oli kertynyt yli 30 000 sanaa, eli vajaa 10% OED:n ensimmäisen laitoksen sanamäärästä.
76. Kirjasta "The Meaning of Everything, The Story of the Oxford English Dictionary". Simon Winchester. Lähde: http://www.ralphmag.org/CI/oed.html ja http://www.askoxford.com/worldofwords/oed/wordsearchers/?view=uk
77. http://dmoz.org/
78. http://www.yahoo.com/
79. Viagra tuli markkinoille vasta 1998 (http://en.wikipedia.org/wiki/Viagra) ja ainakin minun sähköpostiini tulvivan roskapostin joukossa viagra-mainokset ovat suurin yksittäinen joukko.
80. Wide Open News, 12.6.1999: "License to search". http://web.archive.org/web/20011108043741/www.wideopen.com/story/224-2.html
81. Tosin itse Googlen koodi on kuitenkin huippusalaista.
82. http://www.mozdex.com/
83. http://wikibooks.org/
84. http://wikibooks.org/wiki/Työoikeus
85. Esimerkiksi: "Minä elän.", kirjailija Aleksis Kivi; tai "Noin kaukaa he eivät osuisi edes norsuun...", kenraali John Sedgwick, pohjoisten joukkojen komentaja USA:n sisällissodassa. Molemmat sitaatit kokoelmasta "Kuuluisia viimeisiä sanoja", http://quote.wikipedia.org/wiki/Famous_last_words
86. http://www.theassayer.org/
87. http://www.ibiblio.org/oscookbook/
88. http://slashdot.org/
89. http://wikibooks.org/wiki/Cookbook
90. http://www.gutenberg.net/
91. Tässä yhteydessä on hyvä valistaa lukijaa myös asiaan liittyvästä sivujuonteesta. Alun perin teosten suoja-ajat olivat huomattavasti lyhyempiä, USA:ssa esimerkiksi vaivaiset 14 vuotta. Salaperäisesti aika on kuitenkin pidentynyt nykyisiin sukupolvet ylittäviin mittoihinsa. Mielenkiintoinen huomio on se, että suoja-aikaa on uusilla laeilla pidennetty aina silloin, kun Mikki Hiiren (julkaistu ensin vuonna 1928) tekijänoikeudet ovat olleet umpeutumaisillaan. Ilman viimeisintä 20 vuoden pidennystä 1998, Mikki Hiirestä olisi tullut meidän kaikkien yhteistä omaisuutta 2003. http://writ.news.findlaw.com/commentary/20020305_sprigman.html http://www.wired.com/news/politics/0,1283,17327,00.html http://reason.com/links/links011703.shtml
92. Yli sata vuotta sitten kuolleita ohjelmoijia löytyy tietotekniikan esihistoriasta ilmeisesti tasan kolme. Ohjelmoitavan kutomakoneen 1801 keksinyt ranskalainen Joseph-Marie Jacquard (http://en.wikipedia.org/wiki/Jacquard_loom) ja "differenssikoneen" sekä "analyyttisen koneen" myös 1800-luvulla suunnitellut britti Charles Babbage (http://en.wikipedia.org/wiki/Babbage) sekä hänen tuttavansa Ada Lovelace (http://en.wikipedia.org/wiki/Ada_Byron), joka kirjoitti analyyttiselle koneelle ohjelmia, vaikka sitä ei koskaan valmistettukaan. Myös jotkut muut 1800-luvun matemaatikot ovat pohdiskelleet ohjelmoitavan laskukoneen valmistamista, mutta nämä kolme ovat tyypillisesti ne, jotka mainitaan tietokoneiden esihistoriasta puhuttaessa.
93. Lähteet: http://www.gutenberg.net/about.shtml ja http://www.upi.com/view.cfm?StoryID=20040106-041656-1684r
94. Esimerkiksi rock-tähti Courtney Love syyttää levy-yhtiöitä itseään todellisesta piratismista artikkelissaan "Courtney Love does the math", http://dir.salon.com/tech/feature/2000/06/14/love/index.html .
95. http://www.moby.com/
96. http://news.bbc.co.uk/2/hi/entertainment/3499534.stm
97. http://magnatune.com/
98. http://www.opsound.org/
99. http://creativecommons.org/
100. Levykkeet olivat 80-luvulla vasta yleistymässä, niissä oli monia epäyhteensopivia standardeja ja lisäksi yhdelle levykkeelle ei edes mahtunut juuri mitään. CD-levyjä ei vielä tunnettu.
101. http://www.nothingsostrange.com/
102. http://www.seti.org/science/setiathome.html
103. http://www.chem.ox.ac.uk/curecancer.html
104. http://www.mersenne.org/ (Osoitteesta http://www.aspenleaf.com/distributed/ löydät myös kymmeniä muita vastaavanlaisia projekteja.)
105. http://www.distributed.net/des/
106. http://www.eff.org/
107. Lisäksi kilpailun tulos osoitti – ja tämä oli järjestäjien varsinainen päämäärä – kuinka haavoittuva oli siihen aikaan yleisesti käytetty, ja USA:n hallinnon suosittelema DES-salaus. RSA:n järjestämät kilpailut lopulta pakottivat USA:n sallimaan DES:iä vahvempien salausmenetelmien viennin. Toinen mielenkiintoinen tarina liittyen vahvojen salausten maastavientikieltoon on Philip Zimmermanin kehittämä PGP-ohjelma. Sen sisältämiä vahvoja salausmenetelmiä ei myöskään olisi saman lain mukaan saanut viedä USA:n ulkopuolelle. Philip ystävineen kuitenkin julkaisi ohjelman lähdekoodit tulostettuna paperille – 6000 sivua joista tuli yhteensä 12 nidettä. Nämä kirjat vietiin lentokoneella Eurooppaan, jossa ne skannattiin takaisin tietokoneelle ja lähdekoodista käännettiin taas toimiva ohjelma. Ajatuksena oli, että kirjojen maastavientiä ei voitu kieltää, koska se olisi rikkonut USA:n perustuslain sananvapausartiklaa. (http://www.pgpi.org/pgpi/project/scanning/)
108. http://www.opencores.org
109. Kukapa näistä kirjainyhdistelmistä ottaa selvää, mutta VHDL on lyhenne sanoista "VHSIC Hardware Description Language". VHSIC taas on lyhenne sanoista "Very High Speed Integrated Circuits".
110. "Open Source päätyy vihdoin piille", otsikoi esimerkiksi nörttien suosima verkkosivusto Slashdot 8. joulukuuta 2003: http://slashdot.org/articles/03/12/08/2326236.shtml Itse sirusta lisää osoitteessa: http://www.opencores.org/projects.cgi/web/or1k/silicon
111. Tässä kohden on hyvä selventää käytettyä terminologiaa. Opencores.org projektin osallistujat tuntuvat käyttävän termiä FPGA laajasti, kuvaamaan kaikenlaisia ohjelmoitavia mikrosiruja. Tämän takia sitä käytetään tässä merkityksessään myös tässä kappaleessa. Todettakoon kuitenkin tasapuolisuuden vuoksi, että monien tämän alan insinöörien mielestä FPGA:t ovat vain yksi ohjelmoitavien sirujen alatyyppi. Kiinnostuneille lisätietoja löytyy taas kerran Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Programmable_logic_device
112. Kuten jo aiemmassa alaviitteessä on todettu, on maailman ensimmäisenä ohjelmoitavana koneena, ja sitä kautta kaikkien tietokoneiden esi-isänä – pidetty ranskalaisen Joseph Marie Jacquardin vuonna 1801 keksimää ohjelmoitavaa kutomakonetta. (http://en.wikipedia.org/wiki/Jacquard_loom)