Allan-virralla.

Kirjoittanut Robert Burns
Allan on Ylämaan sisäosissa Grampian-vuorten alueella, minne runoilija teki retkeilyn kesällä v. 1793. Hän istahti kesä-iltana orapihlajan alle ja kirjoitti siinä samassa laulunsa alusta loppuun valmiiksi. Aiheen hän sai vanhasta, arvottomasta renkutuksesta ”My love Annie’s very bonnie”, jonka tapahtumapaikka on Allan-virralla. Seuraavana aamuna hän kirjoitti Edinburghiin ystävälleen, toimittaja G. Thomsonille: ”Sen minä sanon: tässä saat hyvän laulun!”.


Vei tieni Allan-virran luo,
kun länness’ iltarusko nousi;
haan leyhkät liehui, vilkkui vuo,
ja kultalainein laiho sousi.
Siell’ lemmenlaulun kuulla sain; –
mun tykki suonet tulisemmin,
kun rinteet raikui kajahtain:
”Sua sydämestäin, Anni, lemmin!
”En kuusainkätköön, sun ja mun,
yön peikkoin koskaan päästä sallis;
ja siunattu on hetki, kun
siell’ liiton teimme, tyttö kallis!
Pääs painui vasten poveain,
ja kuiskees soi: ’Sun iäks, kulta!’
kun kesken kuumain suudelmain
sa valat ikuiset sait multa.” –
On kevään riemuks esikot,
ja kesä viehtyy laidunmaihin;
syys väriloistoon vehmastot
luo tunnelmiinsa kaihokkaihin.
Mut kaipuutas ei viihdä nuo,
sua niin ei sykähdytä varmaan,
ei sitä onnen hurmaa tuo,
kuin silmäinluonti oman armaan!


Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.