Aamu.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Hattaroilla itäisillä
Rusko kaunis kajastaa,
Pensahilla, lehtisillä
Kasteen helmet kimaltaa.
Metsän linnut riemahtelee,
Puusta puuhun lentävi,
Tuhat ääntä lakahtelee,
Tuhat uutta syntyvi.
Järven selkä värjähtelee.
Lehto hiljaa liikahtaa,
Kukkais leyhkät tuoksuttelee,
Luonto uuden elon saa.
Päivän koite taivahinen,
Luodut kaikki lumoova,
Onko muoto murheellinen
Silmääs seestä kohdanna?
Haihtunut on huolten häivä,
Mielen pilvet poistunna;
Lapsen-hetkenänsä päivä
Hellii lapsen tunteita.
Vaivat, tuskat eivät paina,
Kauha, riemu vallitsee,
Luonnon aamun kanssa aina
Syömen aamu valkenee.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.