Aamu (1867)

Aamu. (Runeberg). Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg

Aurinko jo kullallansa

Idän pilvet koristaa,

Kaste hopeahelmiänsä

Kukkaisille ripsuttaa.

Lintusetki lentelevät

Sinne tänne riemuten;

Tuhat ilo-äänet soivat

Kaunihisti kaikuen.

Lahti vienoon väräjääpi,

Tuuli tuutii lehtoa;

Joka henkäykseen saapi

Eloo, kukkatohua.

Enkeli, sä taivahinen,

Jok’ oot kaikkein tuttava,

Koitar! vaiko surusilmin

Sinua kukaan katsella.

Hajoavat surun sumut

Mieli musta pakenee;

Lapsihetkellänsä päivyt

Lapsen lailla aattelee.

Poiss’ on vaivat, poissa kaihot,

Kaikk’ on riemu, rauha vaan.

Konsa koittaa aamu luonnon,

Aamun joka sydän saa.

Kon.

Lähde: Ilmarinen 3.5.1867.