21 Laulu ”Runebergin Runoelmista”
| 21 Laulu ”Runebergin Runoelmista” (runoksi tehty.) Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Poika lausu kullallensa:
- ”Miksis aina armahani
- Polvusiltani pakenet,
- Sylistäni siirteletse,
- Kul’et kylkeni varoista,
- Alta kainalon katoat,
- Konsa pyyän pylvelleni,
- Sylihini suosittelen,
- Kuzun kylkeni varohin,
- Alle kainalon asetan.
- Sano’ korvin kuullakseni:
- Kuss’ oli kultani sinulla
- Tuki toivoteltavana,
- Vara vuotettu vakava,
- Suoja saatava parempi
- Ja turva toellisempi;
- Ennen kuin istuit polvelleni,
- Sylihini siirtelitse,
- Kul’it kylkeni varohin,
- Alle kainalon asetuit.
Lähde: Suomettaren vuosikerta 1847, 26. tammikuuta s. 1. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 21.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Suomettaren vuosikerta 1847. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/smtr/smtr1847_rdf.xml.