204. Rikkaasta miehestä ja köyhästä

204. Rikkaasta miehestä ja köyhästä.
Luk. 16.
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Pois hehkunesi, maailma,
Kut sielun rauhan raataa,
Pois rikkaus ja kunnia,
Kut monen miehen kaataa;
Pois herkku-ruoka, hekkumat,
Ne tuottavat vaan huolta,
Meist’ armeuden poistavat,
Ja vievät Luojan puolta.
O kuinka monta täällä on
Himoissa vallatointa,
Joill’ elo ompi ohjaton
Ja ilman työtä, tointa;
He syöden, juoden tuhlajaa,
Mink’ antoi Herra heille,
Ja pauhaa kuin se pohatta,
Jok’ on kuvattu meille.
Jos kerjäläinen vaivainen,
Jolt’ aivan kaikki puuttuu,
Lähetä heitä rohkenee,
He siitä kohta suuttuu;
He istuu herkku-pöydässä
Ja luojan viljaa syytää,
Vaan köyhä heiltä nälkäänsä
Muruja turhaan pyytää.
Vaan annas rientää hetkinen,
Pian on kello lyönyt
Rikas on yhden-arvoinen
Kuin toisen leipää syönyt:
Kuin kuolon maille joudutaan
Ja tieksi käypi hauta,
Niin purpurakin riisutaan
Ja kaatuu kerjuu-sauva.
Kuin lähtään täältä toisaallen
Ja haut’ on mullitettu,
Niin kellä silloin sielulleen
Varoj’ on valmistettu,
Se ainoastaan rikas on
Ja yksin onnellinen,
Muu onni ompi turvaton
Ja varsin vaarallinen.
Voi riemua tään-maallista
Jon saat surulla ostaa,
Sen riemun meille tuonela
Kyll’ kyyneleillä kostaa!
Voi hehkua ja rikkautta
Kuin kuolo meihin puuttuu
Jok’ ei voi suuta sammuttaa,
Kuin kieli kulkkuun juuttuu.
Ei, Jesu, mulle ennen luo
Kov’ onni tässä maassa,
Vaan hautani takana suo
Osanen taivahassa;
Vaan jos hyvyyttä täällä saan,
Suo sydän hellä, nöyrä,
Ett’ oisin kerkäs auttamaan
Vaivaista ynnä köyhää.


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig: Neljä virttä Runeberg’in virsikirjasta. Suomentanut A. Oksanen. [tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 15.12.2006. Alun perin ilmestynyt teoksessa Suomi 1858, 1 jakso. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Ahlqvist. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ahlqvist/runebergin_neljavirtta1858_rdf.xml.