204. Rikkaasta miehestä ja köyhästä
204. Rikkaasta miehestä ja köyhästä. Luk. 16. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Pois hehkunesi, maailma,
- Kut sielun rauhan raataa,
- Pois rikkaus ja kunnia,
- Kut monen miehen kaataa;
- Pois herkku-ruoka, hekkumat,
- Ne tuottavat vaan huolta,
- Meist’ armeuden poistavat,
- Ja vievät Luojan puolta.
- O kuinka monta täällä on
- Himoissa vallatointa,
- Joill’ elo ompi ohjaton
- Ja ilman työtä, tointa;
- He syöden, juoden tuhlajaa,
- Mink’ antoi Herra heille,
- Ja pauhaa kuin se pohatta,
- Jok’ on kuvattu meille.
- Jos kerjäläinen vaivainen,
- Jolt’ aivan kaikki puuttuu,
- Lähetä heitä rohkenee,
- He siitä kohta suuttuu;
- He istuu herkku-pöydässä
- Ja luojan viljaa syytää,
- Vaan köyhä heiltä nälkäänsä
- Muruja turhaan pyytää.
- Vaan annas rientää hetkinen,
- Pian on kello lyönyt
- Rikas on yhden-arvoinen
- Kuin toisen leipää syönyt:
- Kuin kuolon maille joudutaan
- Ja tieksi käypi hauta,
- Niin purpurakin riisutaan
- Ja kaatuu kerjuu-sauva.
- Kuin lähtään täältä toisaallen
- Ja haut’ on mullitettu,
- Niin kellä silloin sielulleen
- Varoj’ on valmistettu,
- Se ainoastaan rikas on
- Ja yksin onnellinen,
- Muu onni ompi turvaton
- Ja varsin vaarallinen.
- Voi riemua tään-maallista
- Jon saat surulla ostaa,
- Sen riemun meille tuonela
- Kyll’ kyyneleillä kostaa!
- Voi hehkua ja rikkautta
- Kuin kuolo meihin puuttuu
- Jok’ ei voi suuta sammuttaa,
- Kuin kieli kulkkuun juuttuu.
- Ei, Jesu, mulle ennen luo
- Kov’ onni tässä maassa,
- Vaan hautani takana suo
- Osanen taivahassa;
- Vaan jos hyvyyttä täällä saan,
- Suo sydän hellä, nöyrä,
- Ett’ oisin kerkäs auttamaan
- Vaivaista ynnä köyhää.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig: Neljä virttä Runeberg’in virsikirjasta. Suomentanut A. Oksanen. [tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 15.12.2006. Alun perin ilmestynyt teoksessa Suomi 1858, 1 jakso. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Ahlqvist. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ahlqvist/runebergin_neljavirtta1858_rdf.xml.