”O Herra, maamme suojele!”

”O Herra, maamme suojele!”
(Runebergin 321 virren mukaan.)
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


O Herra, maamme suojele,
Suo siunausta Suomelle
Niin sodassa, kun rauhassa,
Niin surussa, kun ilossa!
Se maa on meille kallihin
Ja ihanin ja suloisin;
Ei liki eikä kaukana
Sen löydy kussaan vertaista.
On täällä isät taistelleet
Ja toivoneet ja uskoneet,
Ja täällä mekin elämme
Ja jälkiänsä poljemme.
Ja täällä myöskin lastemme
On vaeltava teillämme,
Kun mekin rukoilevana
Ja kiittävänä Jumalaa.
O Herra, siunaa maatamme
Ja armoisesti hoitele!
Se virkoo armos voimasta,
Kun kukkastarha kasteesta.
Myös siunaa joka henkeä,
Ku maahamme on mieltyvä;
Vaan kosta pahanilkiää,
Ku onnea sen hämmentää!
Suo tälle maalle menestys,
Suo vapaus ja yhteys,
Suo aina rakkaudessa
Ja armossa sen karttua!
Sen valoon päästit pimeestä,
Kun kukan solmun siteestä:
Suo niin, o Isä armias,
Sen kasvaa valkeudessas!
Sun sanas on se valkeus,
Se maan ja taivaan valaistus:
Suo kirkkaasti sen valaista,
Ei Suomestamme sammua!

–t–t–t– [K. L. Lindström]


Lähde: Sanomia Turusta 2.11.1858.