»Nel mezzo del cammin...»

»Nel mezzo del cammin...» Eino Leinolle elämän keskipäivässä Kirjoittanut Otto Manninen

Nous ammoin maaliskuisten unten ummut

ja välkkyi helkatulet toukokuun.

Nyt kesää täyttä tähkii kedot, kummut,

sen vehmain verho pukee maan ja puun.

Siis tuumitko: koht’, armas suvi, tummut! –

Ei, lämpö vain nyt kruunaa loiston muun,

ja rauhan virret soi, ei sotarummut,

sua elo juhlaan kutsuu siunattuun.

Niin Luojan kesä kiirehtivi hiljaa,

sen täyttyy ihmetyöt, ei kesken jää,

se maasta nostattavi nuorta viljaa,

ikuista viljaa, virren heilimää.

Ja täys kuin kesä kukkaista ja liljaa

syys olkoon väri-, tähtivälkyntää!

6. VII. 1918.

Lähde: Manninen, O. 1925: Virrantyven. WSOY, Porvoo.