Yrjö August Wallin

Yrjö August Wallin

Kirjoittanut Josef Julius Wecksell
Suomentanut Eino Leino. Runo on ilmestynyt Helsingin Sanomissa 24.11.1911


Aron siintävän öistä aavaa
beduiini matkustaa.
Kameeli keinuu hiljaa
ja tähdet leimuaa.
Soi kulkijan iltavirsi
aron aaltoja viihdyttäen;
tien varrella nuor’ on palmu,
mut poikki on latva sen.
»Ikäs aamussa löi sun myrsky;
suur’ Allah oli ja on!»
Näin rukoilee beduiini;
niin lentävi muistohon,
kun ohjihin taas hän tarttuu,
kuva kumppanin muinaisen.
Nimi tuon oli Addu-l-Waly;
mies siin’ oli uskollinen.
Hän muistavi, tähti-yössä
miten vierellä ratsasti mies
tuo korkea, rauta-ryhti,
min hahmo tarmoa ties.
»Hän missä nyt matkanneekaan,
aron teillä tai kaupungin?»
Yötuulonen sureva sattuu
puun lehtihin kuivihin.
Ei tiedä hän, että hautaan
mies käynyt on kaukomaan,
ett’ täällä hän kaatui kuin palmu,
mi murtuvi parhaillaan;
ei tiedä, kuinka paljon
vei meiltä hauta se.
Me tiedämme sen, me, jotka
tään patsahan nostimme.


Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.