Yljälle.

Kirjoittanut Olli Wuorinen


Useesti kuullaan nuorten unelmista:
Ne virvatult’ on, pian sammuvat!
Mut tuohon huutoon ei oo luottamista,
Sen, veikko, selvästi nyt todistat.
Sä vaappumatta toivos toteen autit,
Todeksi muutit lemmen-unelmas,
Nyt sydämessäs suloisuutta nautit, –
Ah, varmaan oot jo maassa autuas!
Sä etsit, löysit, solmesitpa liiton,
Sait toisen puolen omaa itseäs,
Ja töihin, toimiin innostusta siit’ on,
Kun vastaan tuikkaa silmä lemmekäs.
Ja lepo, rauha, joka tähän asti
Juur harvoin löysi tietä ovelles,
Nyt sydämessäs asuu vakavasti,
Ja huvimajan laatii povelles.
Ain’ elon kenttä sullen vihannoikoon,
Ja hedelmiä kantakohon myös!
Ja iltakello suloisesti soikoon.
Kun päätät vihdoin pitkän päivätyös!


Lähde: Wuorinen, Olli 1875: Sepitelmiä: runon-kokeita. Jyväskylä.