Ylistysruno vaskisvirren laulajalle 18 2/1 87
Ylistysruno vaskisvirren laulajalle 18 2/1 87. Kirjoittanut Kustavi Grotenfelt |
- Laulun laittoi tuo mokoma
- Veisaeli virren pitkän,
- Meidän pienestä kylästä
- Joutavia juorueli.
- Kuka lie katala ollut,
- Kuka kurja syntyänsä,
- Joka moisen laulun laittoi
- Ruman runonsa kyhäsi.
- Ei tuo etäältä liene
- Eikä aivan tuntematon.
- On kaupungin asukas,
- Oman kylän kurja lapsi.
- Meijän leipää maisteleepi
- Kannikkata kääntelevi,
- Kävelee kylän katuja
- Kaikissa kylän kemuissa.
- Sielä kaikki katseleepi,
- Toisten partoja pahoja,
- Toisten vatsan vääntelyjä.
- Niistä laulunsa latopi
- Pilkka-virret vierittääpi.
- Se on laulaja mokoma
- Kun kurja oman kylänsä,
- Muitten pilkkana pitäävi
- Toisten nauruks’ laittelevi.
- Paras kun päässänsä pitäisi
- Sanat aivan Suomalaiset,
- Kalevalan kansan omat:
- Siel’ on hyvä, miss’ ei meitä.
Leimu [Kustavi Grotenfelt].
Lähde: Lappeenrannan Uutiset 21.1.1887.