Yli virran

Yli virran. Kirjoittanut Katri Vala

Sinun kuolemas kuoleman rannan

niin ihanan lähelle tuo,

on välillä sydäntemme

vain virran kapea vuo.

Jos en silmillä katso, nähdä

käden pienen viittovan voin

ja rannalta rannalle huudellen

sinun kanssasi ilakoin.

Kenties on aurinko siellä

ja valkea kukkamaa

ja iltakasteelta suukon

kai pikkuiset jalkasi saa?

Mitä puhuisin? Nyyhkivät sanat,

joit’ en sanoa ehtinyt.

Ne syntyivät kanssas – silloin näin:

olit iäksi lähtenyt.

On niinkuin kostea pilvi

yli silmäini kulkenut ois.

Nyt hyvää yötä, nyt nuku,

minun täytyy palata pois.

Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.