Ylösnousemus

Ylösnousemus. Kirjoittanut Emil Lindahl

Kuljimme kautta Gehennan,

kuolemankuilun yli,

uhmaten alla ammotti

manalan musta syli.

Tunsimme tuskan tuimimman,

kärsimyskauhistuksen,

kuulimme rintaa repivän

itkun ja vaikerruksen.

Uhaten ulvoi Kerberos,

saartoivat sadat mahdit.

Helvetin herran saalista

vainuivat varmat vahdit.

Sittenkin eteen-, ylöspäin

halumme harras paloi,

uskomme uuteen elämään

sieluihin voimaa valoi.

– – –

Voineet ei meitä mahdit nuo

kuolemankuiluun syöstä,

kärsimyskruunuin kirkkokin

nousemme manoin yöstä.

Tuhansin taasen tervehtää

kansojen joukot meitä, –

käsikkäin käymme kulkemaan

elämän valtateitä!

Lähde: Lindahl, Emil 1919: Työ ja laulu. Suomen sos-dem. nuorisoliiton toimikunta, Helsinki.