Yksinkertainen ajatus lapsuuen ja miehuuen ijän rajalla

Yksinkertainen ajatus lapsuuen ja miehuuen ijän rajalla. V. k. 305 S. v. k. Kirjoittanut Pentti Lyytinen

Herrani! ehti avuksen!

Merkillisen tein muutoksen

Lapsuuell’ sanon loppua,

Ja miehuuellen alkua.

Sen kuorma pantiin päälleni,

Ohdakkeil’ kasvoi tielleni,

Sota nous minun eteeni,

Kuinkahan käyneen käteni.

Kolmet Hengellist’ vihollist’

Vaatii nyt miestä miehuullist’

Ne veisit minua vangiksi,

Ottaisit heillens orjaksi.

Maailma pistää pilkalla,

Niin usein kuin käyn kirkolla,

Kuin kuljen kirkko matkojain,

Niin rakit repii jalkojain.

Pieni olen heillen saaliiksi,

Vaan paras pilkka-maaliksi,

Johon he nuolens tarkoittaa,

Tahtoisit rauhaa karkottaa.

Ahdistus on mulla tässä ties,

Ja minä köyhä matkamies,

Vaino on minun vaununi,

Pilkka, häväistys ruununi.

Valitus on suussa vainotun,

Pakko povessa poljetun,

Jonka Jeremias ilmoittaa

Ja Paaval paikoin kirjoittaa.

Jäähyväst’ ikä lapsuuen,

Jätän myös vuodet nuoruuen,

Kuulla saa nyt mun sukuni

Kuin muutan vuosilukuni.

Ja käännän minun lehteni,

Ilmoitan laivaan lähtöni,

Kuin katon lehen toista puolt’

Niin kohtaa monta murhan nuolt’.

Lapsen mieltä olen kantanut,

Maailmall’ kättä antanut,

Lasten kans tehnyt syntiä,

En tuntenna väärää mynttiä.

Jesu takausmieheni,

Joka jo maksoit velkani,

Anna anteeksi synti nuoruuen!

Siunaa askeleet miehuuen.

Jospa nyt lapsi pahuues!

Kuin olen luonnon miehuues,

Jospa tai’ossa täysi mies!

Ja urhoollinen uskon ties.

Nyt olis aika aatella,

Käytävää matkaa muistella

Kuin kasvoin isän turvissa

Ja hellän äitin helmoissa.

Siinä olen ollut linnassa,

Pietty hyvässä hinnassa,

Vanhemmilt’ vastaan vihollist’,

Maailman menoo petollist’.

Linnassa olin rauhassa

Vaan nyt ulkona sodassa,

Ilossa isän majoilla

Vaan nyt surussa rajoilla.

Vaan lähen suulla laulavall’

Merellen paljon pauhaavall’,

Ei uskoin kahden haltiaa,

Vaan Sanaa Kaikkivaltijaan.

O Jesu! rakkain Herrani,

Haavoissas olkoon linnani!

Jos murheen aallot merellä,

Nousee niin vahvist verelläs.

Jos tahdot minun vanhaksi

Elämään ijälliseksi,

Niin vahvist sotaan miehuutes

Ruunaa voitolla vanhuutes.

Ja kuin kelloni loppua lyö,

Minull’ suo autuas kuollon työ,

Herra Jesu! ota henkeni,

Ja korjaa silloin sieluni.

Lähettänyt B. Lyytinen.

Lähde: Maamiehen Ystävä 30.6.1855.