Yksin maailmalla
Yksin maailmalla. Kirjoittanut Irene Mendelin |
- Ken koko yksin ja vierasna
- Saa liikkua maailmalla,
- Se on kuin kukkanen syksysään,
- Jon juuria hyytää halla.
- Sen mielt’ ei tajua yksikään,
- Se muille on vieras vento,
- Ja ihmisjoukkojen vilskeessä
- Se on kuni tähtilento.
- Käy, syvä kaipaus rinnassaan
- Ja aatteita, unelmoita –
- Mut sydän itkevi, värisee –
- Ei tajua ykskään noita.
- Ja silloin on, kuni kylmeneis
- Sydänhelpehet hienoisimmat,
- Kuin kellot soisivat lepohon
- Sydänkukkaset kaunihimmat.
Lähde: Irene 1893: Koivikossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.