Yksinänsä (1877)

Yksinänsä. Kirjoittanut F. F. Brummer

Tuulonen etsiivi

Lehviä lehdon,

Riemua kuiskaavi

Kulkiessaan.

Kukkaset täyttävät

Siskolais-kehdon

Ystäviks jäävät;

Oudoks ma vaan.

Armaansa auvoksi

Käkönen kukkuu,

Helkkeyn hauskaksi

Kolkoukin maan.

Koivusen oksalla

Peippokin nukkuu

Heimon rinnalla;

Vieras ma vaan.

Paimenen laulanto

Korvini raikuu;

Raipas on astunto

Laulaessaan,

Lemmityn äänipä

Vastaansa kaikuu:

Miekkoiset nääpä!

Yksin ma vaan!

Koittaavi mullekin

Autuuden aamu,

Jolloin jo huoletkin

Heittää ma saan:

Ver’ kun ei juokse,

Itse oon haahmu,

Ylkäni luokse

Riennänkin vaan.

–r–r. [F. F. Brummer]

Lähde: Keski-Suomi 25.8.1877.