Wikiaineisto:Hiekkalaatikko

Iski tulta kynnestänsä,

järkytti jäsenehensä

elävällä ennuksella,

matavalla maan maolla,

kirjavalla käärmehellä,

kolmella kokonsulalla,

viiellä vipusimella,

miekalla tuliterällä.

Vierähti tulikipuna,

tuiskahti tulisoronen

läpi maan, läpi manuen,
3k

läpi kuuven kirjokannen,

läpi taivosen yheksän.

Siitä sytty, siitä särky,

siitä kahdeksi kalahti.

Toinen tippu tanterelle,

Kalevalan kankahajpaska

Toinen vierähti vetehen,

tuohon lietohon merehen,

aaltoihin Aluen järven.

Tuostapa Aluen järvi

kuohu kuustensa tasalle,

äärty päälle äyrästensä,

kuohu kuiville kalansa,

arenille ahvenensa,

sileälle siikasensa,

tasaselle taimenensa,

kiiskisen kivikarille.

Tuli pääsi tuomitulta,

valkea varattomalta,

akan vanhan vakkasesta.

Karkasipa kuivaan kuuseen,

poltti kuusikon komean,

poltti puut, poltti maat,

poltti puolen Pohjanmaata,

sakaran Savon rajoa,

kahen puolen Karjalata.

Poltti metsät, poltti niityt,

poltti kaskeksi kanervat.

Siinä ompi onnen siemen,

synty Suomen kansakunnan,

tuhkissa tulen punaisen

vaaluvissa valkeaisen.

Siinä kyntö, siinä kylvö,

siinä kasvu kaikenlainen,

siinä sampo suomalaisten.

  db...<3...ε>...^^
        ||R||
       /  |  \

Jatkopeleis essittiin
Satua Jääkäreitten loihittii
Saagat aeva er'laeset
Legendatki tai'anomaiset
Pohjantähti kertoo reitin
Häkeilt tuhhoo koodit seitin
Kotimua o' aena Rakas
Halluun suaha ittein takas