Vuosille 1877 ja 1878

Vuosille 1877 ja 1878.

Kirjoittanut Isak Hirvonen


Vuosi vanha vaiheinensa
Loppuansa lähenee,
Vuosi uusi armonensa
Uuden ajan alkanee;
Vaipuu vanha, nousee uus,
Sep’ on luonnon laatuisuus.
Vanhaki oli uusi kerran,
Vaan se vierten vanheni;
Viertessä sen, armon Herra
Kansa kunnat kaitseli:
Vitsallansa kuritti,
Lemmellänsä lohdutti.
Sanomia sotaisia
Saimme kuulla kaukoa,
Uutisia ikäviä
Lehdet toivat lukea:
”Verta, verta – Turkin maa
Sarpata saa,” kuului vaan!
Vainioita vihannoita
Halla julma haaskasi,
Ken on sulannunna soita,
Tuskalla sen tunteevi;
– Kalseata kakku on,
Jost’ on elo ilotoin.
Kasteli jo täälläi kerran
Suomen rauha rantoja
Neste, – ei se ollut verta,
– Kyyneleitä oli vaan!
Millon? sillon kun tää maa
Sotaan saattoi poikiaan!
Kullan, isän, äitin, veikon,
Siskon, Suvun, ystävän
Kyynel kuuma, hellä huuhtoi
Maan, mi näki lähtevän
Meidän miehet marssimaan
Tantereille Turkin maan.
Kaarti se, se, mäni voitti,
Nyt on kyynel kuivanut,
Keisarimme sen niin johti,
Kuink’ oli Luoja laatinut;
Riemuitse siis Suomen maa.
Suur’ on Kaartin kunnia!
Näin nyt moni vaiheellisen
Vuoden vanhan päätämme,
Eteen Luojan armollisen
Kiitos-uhrin kannamme,
Ett’ ois armas uusi vuosi,
Poistuis sota, halla-vuos’.
Enkel’ rauhan ihanaisen,
Sulosimman suosion,
Riemun, toivon totisimman,
Levon, lemmen, sovinnon
Luota Luojan tullos jo,
Estä sodan turmio!
Käsi alais kaunistusta,
Luomisesi ruunua
Ihmis sukukuntaa muista,
Älä suo sen sortua
Syntiin, synnin turmioon,
– Siitä Isä auta jo!
Anna Kristityille rauha,
Pakanoille pakanuus,
Sulle vuoro veri-saunan,
Laita rauhan vuoro uus’.
Anna armos uusi vuos’,
Tää on kansain toivotus!
Lepoo ja leipää mulle
Anna Isä armias,
Kansat terveyden teille
Vieös voiman valtios
Anna armos vuosi uus,
Tää on kansain toivotus!
Anna kirkkahasti koittaa
Sanas’ Sinun sijoniis’
Valos’ pimeyden poistaa;
Tahtos’ tapahtukoon niin,
Että meissä uudistuis
Usko, toivo, rakkaus!

Isak Hirvonen.


Lähde: Tapio 22.12.1877.