Vuoren vallassa
Vuoren vallassa. Kirjoittanut Larin-Kyösti |
- Olen pitkien polkujen matkamies,
- ma vuorilta laaksohon laskin,
- tievarsilla kuivat lähtehet näin,
- oli ruoho kuin ruskea vaski.
- Oli taivas helteä, kuuma yö,
- kävi auer onkalon suissa,
- ma punaista majaa etsin vaan,
- miss’ ilo on vihreissä puissa.
- Missä vinttikaivossa helmeilee
- teräskirkkaiden hetteiden hohto,
- ne suonteni soutua viihdyttäis
- kuin rautaa vuotava rohto.
- Ja majasta armas astua sais,
- se kelveä kirsikkahuuli,
- hän laskisi kätensä olallein,
- kun ääneni janon hän kuuli.
- Hän tarjoisi huulensa huimuuksiin,
- hän sinistä ruukkua kantais,
- hän punaiseen majaan saattaisi mun
- ja pivosta juoda mun antais.
- Ma vienoista velhoista kuiskaisin
- ja kahleista kuuman vuoren,
- kuin vuoren ryöväri ryöstäisin
- sen laakson ruusuni nuoren.
Lähde: Larin-Kyösti 1901: Unta ja totta. Otava, Helsinki.