Vuohi

Vuohi. Kirjoittanut Minna Krohn

Ällistellen vuohinen

Katsoo eteens’ kotvasen:

Kuttu parka! kyllä nyt

Lienet varmaan eksynyt?

Mietti vuohi.

Mutta tuossa seura lie,

Joka perille mun vie:

Kaksi tyttöhattaraa

Vastaan tulla sipsuttaa,

Mietti vuohi.

Tytöt astui, lepäsi,

Samaten myös vuohiki,

Mutta onpa hauska tää,

Ehkä puhun heille: «mää».

Sanoi vuohi.

«Tule, tule, partamies!

Vuohilaumalle kenties

Voimme sua johdattaa,

Yksin tänn’ et jäädä saa»,

Sanoi tytöt.

Ja he vuohen mukanaan

Veivät umpimähkään vaan.

Ikäväks tää seura käy,

Kun ei omaisia näy,

Mietti vuohi.

Jopa tuolla määkittiin,

Nyt jo vastaan riennettiin:

Onhan tuo se veli mun,

Annan sulle suutelun,

Mietti vuohi.

Riemu nousi mahtava

Pian koko laumassa;

Kadonnut taas löytty on,

Onpa syytä ilohon,

Mietti kaikki.

Lähde: Pääskysen Liverryksiä Lapsille. 1883. Helsinki.