Vuoden Tulosta.

Kirjoittanut Olli Kymäläinen


Rukoilen armoo Herralta
Tällä ja joka kerralla,
Ain’ joka aamu nostuaan
Ehtoolla maata pannessaan.
Nyt täällä armon ajassa
Tämän maailman majassa
Ennenkuin kuollo vaivuttaa
Ja minun hautaan taivuttaa.
Vaan vielä pyydän hartaasta,
Lähetä lahjat taivaasta
Ja tähän työhön totuta,
Ja rukoilemaan opeta.
Vaikk’ minun suun on saastainen
Ja sydämmeni syntinen
Kiittämään sinun nimeäs
Ja ilmoittamaan ihmeitäs.
Kuitenkin muita kehoitan
Ja lapsilleni teroitan
Pitämään aina mielessä
Jumalan sanaa muistossa.
Sill’ moni mielen perustaa
Maan katovaiseen tavaraan,
Ett’ rukous pois heitetään
Itsensä väärin käytetään.
Sentähden Isä toisinans
Hän etsiskelee lapsians,
Kurittaa kovill ajoilla
Taudill’ ja muilla vaivoilla.
Ett’ tuta Herran hyvyyttä
Ja Hänen armons syvyyttä
Kuinra Hän meitä ravitsee
Ja kaikki tarpeet taritsee.
Kiitos nyt olkoon Jumalan
Armonsa edest’ lapiaan,
Kuin taivaans’ oven meill’ avaa
Ja siunausta vuodattaa
Niinkuin tälläki vuodella
Saan kiitoksella muistella
Ja kiittää Herran hyvyyttä
Ja Hänen nimens’ pyhyyttä.
O! minun rakkaat veljeni!
Kiittäkät minun kanssani
Sen runsaan lahjan edestä
Kuin saatiin Herran kädestä.
Suomess’ on aika ihana
Ja vuoden tulo lihava;
Vaan vähän Herraa kiitetään
Vaikk’ runsaat lahjat niitetään.
Sun peltos kasvaa jyviä
Ja hedelmöitä hyviä,
Ja karjan ruokaa laaksoissa,
Niityillä, niin myös metsissä.
Sun viina mäkes kukoistuu,
Elos pellolla tuuleutuu,
Ja kaikki on jo voimassa
Ja vuoden leipä toivossa.
Sadett’ on saatu aikanans’,
Aurinko tuonut lämpimäns,
Maa on nyt runsaast’ kasvanut
Kyntäjän vaivat maksanut.
Vaan vähän kuuluu kiitosta
Luojalle lahjan edestä,
Vaan nurina ja napina
Ja aina paha pakina.
Kristitty katso tarkasti
Rukoile Herraa hartaasti
Ett’ siunausta vastaki
Taivasta sull’ vuodattaisi.

Kymäläinen.


Lähde: Maamiehen Ystävä 29.1.1848.